Mukana muutoksissa, Vammaisjärjestöjen lapsi- ja perhetyön vahvistaminen verkostorakenteessa -hanke on koonnut viimeisen kahden vuoden aikana yhteiskehittämisen äärelle laaja-alaisen joukon ammattilaisia, erityislapsiperheitä ja nuoria.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä neuromonimuotoisten lasten ja nuorten kanssa toimivien järjestöjen yhteistyötä julkisen ja yksityissektorin kanssa, sekä saada vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä neuromonimuotoisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä näkökulmat ja kokemukset osallisuudesta ja palveluista näkyviin ja päätöksenteon tueksi.
Kaiken tasoiset päätökset ovat tärkeitä –
Riittävän väljä hankesuunnitelma mahdollistaa arjen tarpeisiin vastaamisen
Kun tavoittelemme asiakkaiden näkökulmien ja kokemusten esille nostamista päätöksenteon tueksi, on hyvä tarkastella sitä, millaisiin päätöksiin meillä on realistiset mahdollisuudet vaikuttaa. Kaksivuotinen hanketyö sekä tarttuminen arjen ja verkostojen tarpeisiin toi useita mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan tai välillisesti. Hanketyön tuotokset vaikuttavat sekä arkea ja palveluiden järjestämistä koskeviin päätöksiin että pidemmällä tähtäimellä siihen, millaiseen tietoon perusten päätöksiä tehdään.
Joskus hankesuunnitelmat ja -toiminnat ovat rahoittajan asettamien raamien vuoksi varsin tarkkaan määriteltyjä. Tällöin joustavuus, luovuus ja reagointi kentältä ilmenevin tarpeisiin ei mahdollistu. Tässä hankkeessa asetetut tavoitteet ja toiminnat mahdollistivat useita hedelmällisiä, arjen ilmiöihin ja tarpeisiin vastaavia kehittämiskokonaisuuksia. Alueellisesti Pohjois-Savossa ja Vantaa-Keravan alueella tehtiin toimintaa ja yhteyksiä vahvistavaa yhteistyötä ja kehittämistä laajapohjaisesti.
Uudistumisessa ajatellaan yhdessä
Yhteistyön vahvistaminen vaatii osallisilta uutta ajattelua ja avoimuutta liittyä toinen toistemme tekemiseen, sekä halua oppia yhdessä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella kuunneltiin arjen tarpeita hyvinvointialueen muuttuvissa toimintaympäristöissä ja opittiin toinen toisiltamme siitä, millaisia mahdollisuuksia kenelläkin on tukea erityislapsiperheitä omassa työssään ja yhteistyössä. Yhteisten kohtaamisten äärellä sanoitettiin ääneen myös se, etteivät työn erilaiset lähtökohdat tai lait estä yhteistyön tekemistä. Tiedostamattomia ennakkoluuloja ja näkymättömiä raja-aitoja on hyvä kaataa yhdessä, vaikka kahvin voimalla.
Tietopohjan vahvistaminen avaa ovia useammille perheille
Usein palveluiden kehittämistä tehdään ”normiperheet” edellä, mikä on ymmärrettävää, mutta toteutuessaan huomaamattaan syrjivää. Jos palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja laadussa huomioitaisiin alusta alkaen erityisryhmien tarpeet, sopisivat ne suoraan useammille perheille. Yhteiskehittämällä uudistetut Kaikkien perheiden paikka -arviointityökalu ja Perhekahvilaohjaajan verkkokurssi huomioivat sisällöissään aikaisempaa paremmin esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä yhdenvertaisuuden teemat. Työkalun käyttöönoton ja toiminnan kehittämisen myötä myös erityislapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kohtaamispaikkatoimintaa laajenevat. Verkkokurssin myötä perhekahvilaohjaajien valmius kohdata erilaisuutta vahvistuu.
Laajapohjaiset verkostot nostavat vammaisten lasten, nuorten sekä erityislapsiperheiden näkökulmat esille
Verkostohankkeen hengessä oli mahdollisuus tarkastella verkostoja, joissa erityislapsiperheiden asiat ovat esillä sekä sitä, miten verkostot liittyvät toisiinsa tai millaista verkostomaista toimintaa meillä on mahdollisuus tehdä. Kehittämisfoorumit ja yhteistoiminta verkostoissa toi ihmisiä yhteen ja selkeytti Mukana-verkostojen toimintaa.
Pohjois-Savossa järjestetty Kohtaa mut aidosti! -seminaari saattoi yhteisen tekemisen äärelle laajapohjaisen joukon ammattilaisia niin hyvinvointialueelta, Kuopion kaupungilta, järjestöistä kuin oppilaitoksista. Innostava tekeminen sai alueellisen Mukana-verkoston pohtimaan toiminnan tavoitteita ja rakenteita sekä halun tutkia alueen tilannetta ilmiölähtöisesti.
Valtakunnallisen Mukana-verkoston herättelyssä toimittiin harkiten ja jopa kriittisesti. Ei ollut itsestään selvää, että muutaman vuoden hiljaiseloa viettänyt verkosto nostettaisiin pystyyn. Verkoston uudistuminen sekä sen tarpeen ja tavoitteen kirkastaminen sai kuitenkin verkoston luomaan nahkansa ja vahvistamaan hartioitaan. Tällä hetkellä verkoston koordinointi ja verkostotapaamisten järjestäminen toteutuu verkoston yhteistoimintana, kutsuen halukkaat yhteisten teemojen äärelle.
Erityislapsiperheet ja nuoret kehittämistoiminnan asiantuntijoina
Osallisuus ja osallistuminen puhututtavat nykyaikana paljon. Mutta ketä me oikeastaan kuulemme, kun kehitämme palveluita? Perinteisemmät osallisuuden ja osallistumisen rakenteet ja keinot kutsuvat usein luokseen aktiivisia ja jo palveluissa mukana olevia henkilöitä.
Lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja toiminnan saavutettavuutta yhteiskehitettiin erityislapsiperheiden kanssa Vantaan Pyykkituvalla. Perheiden asiantuntijuus ja toiminnan edistämisen ehdotukset tulivat osaksi arjen käytäntöjä jo hankkeen aikana. Lisäksi havaitut hyvät toimintatavat ja erityislapsiperheiden toiveet ohjaajille koottiin Kaupunkikulttuuria kaikille -flyeriin. Yhteiskehittäminen ja positiivinen kokemus kannustivat toiminnan laajentamiseen ja tällä hetkellä kaikki Vantaan lastenkulttuurikeskukset tarjoavatkin taidetyöpajoja erityislapsiperheille.
Lasten ja nuorten osallisuus on lakisääteinen velvoite, josta on huolehdittava niin kehittämisessä kuin tiedon keräämisessä. Mutta useinkaan lasten ja nuorten vaikuttamisen rakenteissa ja ympäristöissä ei nähdä ja tavoiteta toimijoiksi vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.
Kuopiossa toteutetussa yhteistyössä vaikuttajaryhmäksi tavoitettiin heidät, joiden ääntä ei yleensä kuulla. Vammaiset ja tuen tarpeiset nuoret osallistuivat hyvinvointitiedon keräämiseen kehitettävän lomakkeen testaamiseen asiantuntijoina. Kokemus osoitti, että kaupungin ja järjestöjen yhteistyössä on mahdollisuus kuulla haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria sekä asiantuntijoina että kyselyn kautta osana rakenteita ja päätöksentekoa.
Mielipiteet esille – Palstatilaa arjen tärkeille äänille
Lapsilla ja perheillä on mielipiteitä ja heidän kokemusmaailmojansa kannattaa kuunnella. Vaikuttamistoiminnan perinteisinä keinoina hankkeessa mahdollistettiin blogikirjoituksia.
Oppimisen tuen uudistuessa kannustamme jokaista lukemaan erään lapsen näkökulman kouluarjen sujuvuudesta ja apuvälineiden käytöstä. Kolmen ja puolen kilon puntti koululaukussa -kirjoitus esittää kouluarjen mukautuksia ja oppimista tukevia ratkaisuja.
Näin kesän kynnyksellä ja kunta- ja aluevaalien jälkeen on syytä nostaa myös esille erityislasten vanhempien kirje päättäjille. Arjen hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät tukipalvelut säästävät euroja. Perheillä on ratkaisuehdotuksia ja tietoa vaikuttavasta avusta – heitä kannattaa kuunnella. Toiveena päättäjille on punninta ja viisaus tehdä kauaskantoisia päätöksiä hyvinvoinnin eteen.
Yhteinen ajattelu avasi uusia muutoksen mahdollisuuksia
Mukana muutoksissa -hanke on osoittanut toiminnalla ja luomalla tilaa yhteiselle ajattelulle, että muuttuvissa toimintaympäristöissä ja haasteellisissakin tilanteissa meillä on mahdollisuus yhdistää voimamme, vahvistaa yhteistyötä ja kuulla heitä, jotka usein jäävät kuulematta.
Mukana muutoksissa -hankkeessa kiitos kuuluu kaikille yhteisesti.
Hanketta koordinoi Vamlas yhteistyössä TATU ry:n kanssa. Toiminnoissa kumppaneina olivat: Pohjois-Savon hyvinvointialue, Vantaan kaupunki, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Näkövammaiset lapset ry, Leijonaemot ry ja Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus ry. Lisäksi yhteistyötä tehtiin runsaslukuisesti eri toimijoiden ja verkostojen kanssa.