Kohtaamisen kulttuuria rakentamassa – Rykmentinpuiston koulussa kaveria ei jätetä! 

Yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen koulussa vaatii aktiivista ajattelua ja työskentelyä koko yhteisön kanssa.  

Kahden koulun yhdistyessä uudeksi Rykmentinpuiston yhtenäiskouluksi haluttiin vahvistaa yhteisön kykyä kohdata erilaisuutta kunnioittavasti ja avoimesti. Uuteen kouluun tuli vaativan erityisen tuen opetus, alueelliset erityisopetuksen pienryhmät, autismiopetus ja kehitysvammaistenopetus. Iso osa ammattilaisista ja oppilaista kohtaa vammaisuutta nyt ensimmäisen kerran arjessaan uudessa koulussa.  

Kerromme tässä blogissa siitä, miten monimuotoisuuden, erilaisuuden kohtaamisen ja yhdenvertaisuuden teemoja on käsitelty Tuusulassa yhdessä kotijoukkojen, ammattilaisten ja oppilaiden kanssa.  

Perustuksia vahvistamassa 

Rykmentinpuiston koulun aloitukseen valmistauduttiin yhdessä Vamlasin asiantuntijoiden kanssa kevät- ja syyslukukauden 2025 aikana. Silloin järjestettiin erilaisia tilaisuuksia, joiden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisten oppijoiden tarpeista ja vahvuuksista sekä purkaa ennakkoluuloja, jotka voivat estää aitoa kohtaamista. Näin haluttiin vahvistaa koulun ilmapiiriä, jossa jokainen oppilas voi tulla kohdatuksi omana itsenään – arvokkaana ja ainutlaatuisena osana yhteisöä. 

Koulutusten ja työpajojen teemoina olivat: 

• Syrjimätön kieli
• Yhdenvertaisuus
• Erilaisuuden empaattinen kohtaaminen
• Jokaisen oppilaan ainutlaatuisuuden näkeminen 

Meidän yhteinen Rykmentinpuiston koulu – Tuusulassa – kaveria ei jätetä! 

Kaikille yhteinen turvallinen koulu ei synny sattumalta. Se vaatii tietoista työtä sekä aktiivista hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä – oppimisympäristön rakentamista, jossa jokainen voi tuntea olonsa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvatuksi. On tärkeää, että kaikilla on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään omista lähtökohdistaan. Tarvitaan toimivat tilat sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja oppimista.  

Yhtenäinen Rykmentinpuiston koulu – yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentamassa 

Yhteisön rakentumista tukevaa toimintaa suunniteltiin yhdessä toteuttaen sitä uuden koulun tarpeisiin. Uusien asioiden ja muutosten edellä sekä erilaisuutta kohdatessa jokaiselle syntyy ajatuksia – usein myös epävarmuutta, ennakkoluuloja ja olettamia. Vammaisten lasten ja nuorten kohdalla tämä näkyy usein siinä, ettei heitä uskalleta lähestyä eikä heidän vahvuuksiaan nähdä. Kohtaamiset voivat olla epäkunnioittavia ja niihin voi liittyä naureskelua, osoittelua sekä ulossulkemista, joka täyttää kiusaamisen ja syrjinnän merkit.  

Jotta uudessa yhtenäiskoulussa osattaisiin huomioida ja ymmärtää paremmin erilaisista taustoista tulevia ja eritavoin toimivia oppilaita, järjestettiin huoltajille, henkilökunnalle ja oppilaille erilaisia koulutuksia ja työpajoja. Uudet asiat tuovat myös innostusta, uteliaisuutta ja tilaisuuden oppia. Ymmärrys ihmisten monimuotoisuudesta, erilaisuudesta ja erilaisista toimintatavoista vahvistaa ja rohkaisee toimimaan.  

Koulutuksissa ja työpajoissa saatiin uutta tietoa ja kannustettiin opettelemaan ja harjoittelemaan erilaisuuden kohtaamista kunnioittavalla tavalla ja sopivalla uteliaisuudella. Harjoittelun kautta meillä ihmisillä on mahdollisuus oppia, ymmärtää ja nähdä asioita pintaa syvemmältä. Kun opimme toinen toisistamme lisää ja tunnistamme erilaisia tapoja toimia, voimme huomata, että jokaisella taitoja ja vahvuuksia. Uudessa koulussa on tärkeää oppia toimimaan yhdessä sen sijaan, että joku oppilasjoukko olisi toista heikompi ja avunkohde.  

Miten puhumme erilaisuudesta – kodin ja koulun yhteinen kieli huoltajainfossa  

Huoltajille annettiin informaatiota tulevasta Rykmentinpuiston koulun monimuotoisesta kouluyhteisöstä ja erityisesti vammaisuuteen liittyvistä asioista jo keväällä ennen uuden koulun käynnistystä. Huoltajien kanssa puhuttiin siitä, miten he voivat tukea lapsiaan erilaisuuden kohtaamisessa. Vammaisen ihmisen kohtaamisessa aikuisen hiljaisuus, tilanteesta poistuminen ja sen sanominen, että “ei saa tuijottaa”, vahvistaa ableismia eli vammaisuuteen liittyvää syrjintää. Vammaisiin ja toimintarajoitteisiin ihmisiin kohdistuvat ennakkoluulot, sosiaalinen ulossulkeminen ja sivuuttaminen vahvistavat käsitystä eriarvoisuudesta.  Tiedostava kielenkäyttö erilaisuudesta puhuttaessa on tärkeää. Aikuiset mallintavat kieltä, asenteita ja toimintaa.

Yhdessä rakentuva ymmärrys ja yhteistyö – opetushenkilöstön suunnittelupäivä 

Uuteen Rykmentinpuiston kouluun tuli opetushenkilökuntaa kolmesta eri koulusta. Osa ammattilaisista oli tilanteessa, jossa he kohtasivat vammaisuutta arjessaan ensimmäisen kerran. Uutta on myös koulun työyhteisön laajuus ja moniammatillisuus. Opetushenkilöstölle järjestettiin yhteistyössä puolikas suunnittelupäivä erilaisuuden kohtaamisesta ja yhdessä toimimisesta.   

Yhteisten toimintatapojen pohdinnan myötä korostuivat keskinäisten kontaktien luomisen tärkeys. Toivottiin yhteisiä hetkiä, joissa jaetaan kokemuksia ja opitaan toisilta. Myös henkilökunnalla oli ja on lupa harjoitella uusia toimintatapoja ja erilaisuuden kohtaamista.  

Miten otamme jokaisen oppilaan mukaan – tukipaketti opettajalle 

Lisäksi tuotettiin tukipaketti, jonka avulla luokanopettajien ja luokanvalvojien olisi helpompi ottaa esille monimuotoisuuden ja kohtaamisen teemoja ja puhua niistä oppilaiden kanssa. Oppilaiden on tärkeä ymmärtää, että jokainen meistä on erilainen, ja keskittyä siihen, miten otamme kaikki mukaan, tervehdimme toisiamme ja puhumme. Tukipaketin tehtävien muotoilussa huomioitiin jokaisen oppilaan näkökulma, kun materiaali tuotettiin alakoululaisille, yläkoululaisille ja kuvatuetusti toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille. Uudessa koulussa kun jokainen on uusien ihmisten kohtaamisen äärellä.  

Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä – työpajoilla yhteyttä 

Järjestimme myös kaksi työpajaa, yhden tuki- ja kummioppilaille ja toisen oppilaskunnan jäsenille. Halusimme tukea ja antaa eväitä niille oppilaille, jotka ovat hakeutuneet erityiseen rooliin, jossa pääsee vaikuttamaan koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja yhteisön vahvistamiseen.  

Tuki- ja kummioppilaiden työpajassa olivat mukana yläkoulun tukioppilaat ja lievästi kehitysvammaiset kummioppilaat. Yhteinen työpaja oli tilaisuus tutustua toisiin, havainnoida yhdessä kouluympäristöä, sekä pohtia keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen omassa roolissa. Työpajassa tulivat tutuiksi myös kuvakommunikaatio ja yksilölliset tavat toimia, vaikkapa moikata omalla tavallaan.  

Uudessa koulussa oppilaskuntatoiminnan jäsenet ovat vastuullisessa roolissa tehden valintoja uusista seiskaluokkalaisista jäsenistöönsä. Herättelevänä puheenvuorona kuultiin Vamlasin vaikuttajanuoren kuvaus vaikuttajapolustaan. Yhteisessä keskustelussa pohdittiin erilaisten oppilaiden näkyvyyttä koulussa ja koulun edustuksessa. Työpajassa oppilaat tunnistivat, että jokaisella on vahvuuksia ja taitoja sekä mahdollisuuksia osallistua koulun yhteisten tapahtumien järjestämiseen.  

Kohtaamisten kautta valmiimpana muutokseen 

Turvallinen ja yhteisöllinen koulu syntyy, kun arvot muuttuvat käytännöiksi: tilat tukevat oppimista, aikuiset ovat läsnä ja jokainen lapsi saa olla oma itsensä. Tämän alkutaipaleen jälkeen on hyvä jatkaa ja vahvistaa yhteisöä edelleen. Kaveria ei jätetä ei ole vain tunne – se on rakenteellinen lupaus siitä, että ketään ei unohdeta!  

Kirjoittajat: 
Kirsi Lehto, apulaisrehtori, Rykmentinpuiston koulu
Kirsti Kostamo-Kleemola, asiantuntija, Vamlas