Mukana-verkoston huhtikuun tapaamisessa pureuduttiin teemaan Lasten ja nuorten oikeus harrastaa – työn tueksi tietoa ja työkaluja. Puheenvuoroissa kuultiin, miten tutkittua tietoa ja käytännön kokemuksia voidaan hyödyntää eri toimijoiden arjessa ja päätöksenteossa.
Yksi keskeisistä aiheista oli yhdenvertaisuus liikunnan harrastamisessa. Projektikoordinaattori Kaisa Kiri Suomen Paralympiakomiteasta tarkasteli esityksessään toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkumista ja harrastusmahdollisuuksia. Tutkitun tiedon mukaan esteet harrastamiselle liittyvät usein saavutettavuuteen, sopivien ryhmien puutteeseen sekä tuen riittämättömyyteen.
Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan muun muassa Valtti-ohjelmalla, jossa 6–23-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille etsitään sopiva liikuntaharrastus henkilökohtaisen tukihenkilön avulla. Suomen Paralympiakomitean koordinoiman ohjelman tulokset ovat olleet merkittäviä: lähes 1800 osallistujasta 45 prosenttia on löytänyt itselleen harrastuksen ja 47 prosenttia saanut idean tulevaan harrastukseen. Ohjelma on laajentunut yli 60 kuntaan Suomessa sekä myös muualle Eurooppaan.
Mahdollisuus Lapselle ry:n toiminnanjohtaja Anna-Mari Laitila nosti esiin harrastamisen merkitystä autismikirjon nuorten osallisuudelle. Esityksessä korostettiin, että moni autismikirjon lapsi ja nuori jää harrastusten ja palveluiden ulkopuolelle, kun kuormituksen, vuorovaikutuksen ja toiminnanohjauksen haasteet lisäävät tuen tarvetta vapaa-ajalla. Matalan kynnyksen harrastustoiminta voi kuitenkin tarjota turvallisen ja paineettoman ympäristön, joka tukee osallistumista ja vahvistaa kuulumisen kokemusta. Harrastukset nähtiin tärkeänä osana ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä, jolla on myönteisiä vaikutuksia myös perheiden arkeen.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa ja kokea kuuluvansa joukkoon – riippumatta toimintakyvystä, tuen tarpeesta tai taustasta. Yhdenvertaisuus rakentuu arjen teoista, yhteistyöstä ja saavutettavista harrastusmahdollisuuksista.
Koordinaattori Oona Pyykkö (Harrastusten Vantaa) toi esiin käytännön ratkaisuja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vantaan kaupungin tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa taustastaan riippumatta. Harrastusten Vantaa -toimintamalli tarjoaa koulupäivän yhteydessä maksuttomia harrastuksia, jotka perustuvat lasten toiveisiin. Toimintamalli tavoittaa vuosittain tuhansia peruskoululaisia. Toiminnassa huomioidaan lasten erilaiset tarpeet muun muassa pienryhmien, erityisryhmien ja lisätuen avulla. Kokemusten mukaan yhdenvertaisuus ei synny itsestään vaan vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja rohkeita kokeiluja.
Mukana-verkoston tapaaminen vahvisti, että harrastaminen on keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus löytää oma mielekäs harrastuksensa, tarvitaan sekä tutkittua tietoa että käytännönläheisiä ratkaisuja ja ennen kaikkea eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Mukana-verkosto kokoaa yhteen lasten, nuorten ja huoltajien kanssa toimivia järjestöjä, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä alan tutkijoita, opiskelijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita. Verkoston toiminnan keskiössä ovat erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä heidän lähipiirinsä.