Muovataan yhdessä työelämää: Ratko 10 vuotta -foorumi 5.11.2024
Puheenvuoroesittelyt
Anna Seppänen, CoHumans:
Kunnioittava kohtaaminen – oppivan työyhteisön perusta
Parhaita työyhteisöjä ovat ne, joissa jokainen kohdataan kunnioittaen. Puheenvuorossa Anna Seppänen lähestyy inklusiivisen työelämän kehittämistä kunnioittavan kohtaamisen (respectful engagement) näkökulmasta. Kunnioittavan kohtaamisen lähtökohta on ajatus jokaisen ihmisen arvokkuudesta. Tutkimuksessa on havaittu, että juuri kunnioittava kohtaaminen luo kestävän perustan organisaation kyvylle oppia ja luoda uutta.
TT Anna Seppänen on työelämän ja liiketoiminnan etiikan edelläkävijä tutkijana ja kehittäjänä. Hän johtaa tutkimusperustaista asiantuntijayritystä CoHumansia (2019-), joka on erikoistunut organisaatioiden vastuulliseen toimintakykyyn. Anna kouluttaa ja konsultoi eettistä kyvykkyyttä ja auttaa eri alojen organisaatioita tekemään työelämästä eettisesti kestävää. Annalle on tärkeää tuoda etiikan teemat lähelle arkea, konkreettisiksi toimintatavoiksi ja ratkaisuiksi.
Aicha Manai, Startup Refugees:
Tulevaisuuden työelämä on monimuotoinen
Suomen väestörakenne ja työelämä ovat murroksessa, ja monimuotoisuuden merkitys korostuu yhä voimakkaammin. Kyseessä ei ole pelkkä trendi, vaan olennainen osa tulevaisuuden menestyvää työelämää. Organisaatioiden, johtajien ja työyhteisöjen on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, että monimuotoisuus ei ole vain vähemmistöjen tai erityisryhmien asia tai huomioimista – se on ihmisten ainutlaatuisuuden arvostamista ja sen näkemistä voimavarana.
Puheenvuorossa käsitellään Suomen nykytilaa ja tulevaisuutta monimuotoisen työelämän näkökulmasta sekä visioidaan työelämästä, jossa moninaisuus rikastuttaa arkea ja tuo esiin uusia näkökulmia, ratkaisuja ja innovaatioita. Tämä on mahdollista, kun monimuotoisuudesta tehdään arkipäivää, ei poikkeus.
Minna Tarvainen, Vamlas sr:
Ratko – mistä kaikki alkoi?
Miksi Vamlasissa haluttiin haastaa työhönvalmennuksen vakiintuneita toimintatapoja? Mitä muutettiin ja millaisia kehittämisen polkuja kuljettiin? Puheenvuorossani palaan Ratkon lähtökohtiin. Työyhteisön mukaan ottaminen sekä työtehtävien tarkastelu, muotoilu ja päätöksenteko yhteisesti toimivat edelleen. Mikä nykyisessä toimintaympäristössä vaatisi vielä kehittämistä? Kutsun mukaan pohdintoihin kaikki kiinnostuneet.
Sosiaalipsykologi, toimintaterapeutti ja valintamuotoilija Minna Tarvainen syttyy yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämisestä. Vamlasissa kehittämis- ja yhteistyötä on tehty eri verkostojen kanssa, jotta arvot muuttuvat käytännöiksi arjessa. Minna on kansalaistoiminnan parissa kotonaan.
“Tämä on ympäristö, jossa eri aloja yhdistelevälle tietopohjalleni ja sisäiselle maailmanparantajalle on löytynyt aina luovaa maaperää”.
Pauli Leinonen, TYÖNAIKA OY:
Työn muotoilun käyttötavat ja case-esimerkit
Työn muotoilu selkeyttää tehtäviä, parantaa rekrytointia ja työssä jaksamista, lisää monimuotoisuutta ja työtyytyväisyyttä sekä vahvistaa yrityksen kilpailuetua. Työn muotoilun tapoja on monia. Erilaisilla case-esimerkeillä havainnollistetaan työn muotoilun konkreettisia tapoja ja hyötyjä eri organisaatioissa.
Työllisyyden edistäminen on kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin Pauli Leinosen intohimo. Motivoituneisuus ja tavoitteellisuus eivät ole hiipuneet, päinvastoin. Pauli haluaa olla edistämässä työllisyyttä ja luomassa työelämää, jossa jokaisella on mahdollisuus voida hyvin ja menestyä.
“Kun asiat hoidetaan oikein ja hyvin, kaikki osapuolet voittavat”.
Ilkka Aalto:
Työn muokkaamisen ja tarpeiden hahmottamisen yksilövaikutus pitkällä aikavälillä
Olen 38-vuotias kymmenen vuotta sitten Ratko-mallilla luodun työnkuvan avulla työmarkkinoille ponnistanut ihminen. Työkykyni oli alentunut ja kykyprofiilini kaventunut, johtuen neuropsykologisista haasteista. Nykyisin olen sosiaalialan opiskelija, tuleva sosionomi, ja kehitysvammaisten ohjaaja. Juonnan myös Suoraa puhetta autismista -podcast-sarjaa.
Olen kulkenut pitkän matkan työurallani perinteiseen työmalliin huonosti soveltuvana yksilönä. Puheenvuoroni käsitteleekin Ratko-mallin, työn muokkaamisen ja tarpeiden hahmottamisen vaikutusta yksilöön pitkällä aikavälillä. Tarkoituksenani on kuvata sitä mikä jää nykyisessä hektisessä ja nopeasti mitattavien tulosten yhteiskunnassa liian usein pimentoon: pitkän aikavälin vaikutuksia, joita työmarkkinoille kiinnittymisen malleilla voi olla riippumatta siitä, johtavatko ne lopputuloksiin kyseisen prosessin aikana vai vasta vuosia myöhemmin.
Aino Suuniitty, SOL Palvelut: 
Tapausesimerkki Ratkon hyödyntämisestä yritysmaailmassa
Aino Suuniitty toimii SOL Palveluilla HR-asiantuntijana. Hän on tutustunut Ratko-malliin Laurean TREENI-hankkeen yhteydessä päästessään kollegansa kanssa pilkkomaan omia työtehtäviään harjoittelijan työnkuvan mallintamiseen. Aino kertoo puheenvuorossaan omakohtaisia kokemuksiaan Ratko-mallin hyödyistä ja mahdollisuuksista sekä sovellettavuudesta laajemminkin kiinteistöalan palveluihin keskittyvässä yrityksessä. Ainon mielestä yritysten tulisi kiinnostua laajemminkin työtehtävien kannalta olennaisen osaamisen tunnistamisesta. Olisi uskallettava hahmotella uusiakin tehtäväkokonaisuuksia niin, että huomioidaan työyhteisön nykyinen osaaminen ja ennakoitavat tarpeet.
Senja Asikainen ja Hilkka Pirhonen:
Mitä Ratko-pajan jälkeen?
Kuinka edetä Ratko-pajasta työsuhteeseen? Olemme todenneet pitämissämme Ratko-pajoissa, että työnantajat ovat kokeneet ne kyllä hyödyllisiksi, mutta asiakkaiden työllistyminen on silti ollut haastavaa pajan jälkeen.
Tämä työpaja haastaa sinua pohtimaan yhdessä niitä konkreettisia haastekohtia, jotka tulevat vastaan asiakkaan työllistymisen ja työnantajan työllistämisen tilanteessa. Mikä estää etenemisen työsuhteeseen? Haasteita ei jätetä ilmaan roikkumaan vaan niihin jaetaan, ideoidaan ja etsitään myös yhdessä ratkaisuja.
Työpajassa kerromme myös käytännön vinkkejä Pohjois-Karjalan työnratkojien toiminnasta ja siitä, miten haasteita on ratkottu verkoston kanssa yhdessä.
Työpajan vetävät Senja Asikainen ja Hilkka Pirhonen. Senja ja Hilkka ovat tuetun työllistymisen konkareita. Työhistoriaa heillä molemmilla on yli 15 vuotta työllistymisen tukemisesta. Pajan vetäjien erityisosaamiseen kuuluvat erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien henkilöiden työelämäosallisuuden vahvistaminen, työllistymispalveluiden kehittäminen, laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus sekä innostunut työote uusien työmahdollisuuksien löytämiseen.
Parhaillaan Senja työskentelee Siun soten Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen-hankkeessa (ESR+) ja Hilkka Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kuhina -Järjestötyöllistäminen työllisyyden ekosysteemissä-hankkeessa (ESR+).
Sami Virtanen:
Kaikille sopiva suunnittelu – mitä se tarkoittaa työelämässä?
Työpajassa pohditaan kaikille sopivan työympäristön suunnittelua ja kehittämistä Samin alustuksen tukemana. Samilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus käyttäjäkeskeisestä, kaikille sopivasta suunnittelusta, esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamisesta, palvelumuotoilusta ja yhdenvertaisen työelämän edistämisestä.
Nämä ja muita kiinnostavia puheenvuoroja sekä työpajatyöskentelyä luvassa 10-vuotista Ratkoa juhlistavassa Ratkofoorumissa, ti 5.11.2024 klo 9-15 Oodin Maijansalissa! Tule kuulemaan ja jakamaan kokemuksia menetelmän moninaisista käyttötavoista työelämäosallisuuden edistämiseksi.
Lue lisää: Muovataan yhdessä työelämää – Ratko 10 vuotta -foorumi | Vamlas