(Artikkelikuva: Dia Jaana Tiirin esityksestä ”Miten vammaiset nuoret (tytöt) näkevät mahdollisuutensa työelämässä?”)
Vamlasin ja Vatesin yhteistyössä järjestämässä Mitä tapahtuu vammaisten nuorten palvelupoluille? -webinaarissa 20.3.2025 kuultiin ajankohtaista asiaa vammaisten nuorten työllistymiseen vaikuttavista muutoksista ja mahdollisuuksista päästä työmarkkinoille. Näkökulmina olivat monialaiset palvelut Ohjaamoiden kannalta sekä nuorten ammatillisen kuntoutuksen palvelut.
”Vammaisia ihmisiä ei nähdä sopivina ja helposti työelämään solahtavina, he ovat ’hankalia ja riskejä’”, tiivisti Rusetti ry:n järjestöasiantuntija Jaana Tiiri esityksessään vammaisten nuorten mahdollisuuksista työmarkkinoilla. Lisähaasteensa tuovat moniperusteisen syrjinnän ilmenemismuodot: esimerkiksi vammaiset tytöt ja naiset kohtaavat työelämässä sekä naiseuteen että vammaisuuteen liittyvää syrjintää, kuten palkkaerot, raskaussyrjintä, seksuaalinen häirintä ja uupumiskriisin sukupuolittuneet haasteet.
Vammaisten työllisyystilanne ei ole merkittävästi parantunut kahteen vuosikymmeneen. Yhteiskunnan kiihtynyt arvojen tiukkeneminen on johtanut turbotyöelämään, jossa kiinni pysyminen on haastavaa kenelle tahansa. Haasteet korostuvat vammaisten ja muiden osatyökykyisten nuorten kohdalla ja koventunut arvomaailma antaa tilaa syrjinnälle ja ennakkoluulojen tihentymiselle.
Tutkintokeskeinen työelämä vaikeuttaa monien vammaisten nuorten kiinnittymistä työelämään. Oppivelvollisuuden pidentäminen on kasvattanut hakijoiden määrää esimerkiksi TELMA-koulutuksessa, josta on vaikea ponnistaa opintoihin ja töihin, mikä näkyy myös tutkimuksissa. Onko uusi oppivelvollisuuslaki tarkoituksenmukainen, jos se kääntyy nuorta vastaan? Uudistusten vaikutuksista saa tietoa aina vasta vuosien jälkeen, jolloin helposti menetetään kokonaisia vuosiluokkia kokeilujen pyörteisiin.
Erityistä työllistymisen tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen on kehitetty kuntoutus- ja työelämäpolkumalleja mm. Ohjaamo-palveluissa ja erityisammattioppilaitoksissa. Palvelukoordinaattori Soile Saastamoinen esitteli Rovaniemen Ohjaamossa kehitetyn polutuksen, jolle tuntui olevan mallia muuallakin Suomessa. Yksilöllisen polkumallin ansiosta nuori ei jää pyörimään byrokratian rattaisiin, vaan tieto kulkee oppilaitoksen ja valmistumisen jälkeisten palveluiden välillä.
Osallisuus työelämässä on olennainen osa sitä, että on osallinen yhteiskunnassa. Vammaisten nuorten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi työkyvyn medikalisaatioajattelun on vaihduttava uuvuttavien työelämärakenteiden kriittiseen tarkasteluun ja niiden muuttamiseen. On myös hyvä kysyä, ketä pidemmän päälle palvelee, että joudumme miettimään erityisiä keinoja vammaisten ja osatyökykyisten nuorten kiinnittymiseksi työelämään.