Ylen MOT-toimituksen artikkelit ”Vastoin tahtoaan” 25.6.23 ja ”Onko kehitysvammaisella oikeus samoihin virheisiin kuin muilla?” 26.6.23 ovat järkyttäneet ja herättäneet keskustelua itsemääräämisoikeudesta ja kehitysvammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Viimeisimmässä MOT:n esiin nostamassa tapauksessa kerrotaan 23-vuotiaan ”Marian” tilanteesta (MOT 25.6.23 ja MOT 26.6.23). Maria on kehitysvammainen nuori aikuinen, joka rakastui ja halusi muuttaa asumaan yhdessä poikaystävänsä kanssa. Marian vanhemmat eivät hyväksyneet uutta kumppania ja pelkäsivät, että kumppani ja hänen äitinsä käyttävät Mariaa omien etujensa tavoittelemiseen. Tilanne vanhempien kanssa kärjistyi lopulta niin, että Maria joutui tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon ja edunvalvontaan. Maria on nyt asunut suuressa kehitysvammaisten asumisyksikössä 1,5 vuotta vastoin tahtoaan eristyksen kaltaisissa olosuhteissa.
YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus itsenäiseen ja oman näköiseen elämään, sekä oikeus päättää missä ja kenen kanssa he asuvat. Vammaiset henkilöt eivät ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä.
Jutussa Marian erityishuoltoa perustellaan sillä, että hänen on arvioitu olevan alle 8-vuotiaan kehitystasolla ja itsetuhoinen. Kehitystaso ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin olla lapsi. Maria on aikuinen, jolla on kokemusta itsenäisestä elämästä, opiskelusta ja omien asioiden hoitamisesta. Ennen ”väärän kumppanin” valintaa Maria eli itsenäistä, oman näköistä elämää. Hän on kieltänyt olevansa itsetuhoinen. Nykyinen järjestelmämme kuitenkin näyttää mahdollistavan huolestuttavan helposti ihmisoikeuksia rikkovan vapaudenriiston. Vaikka tapauksessa olisikin tapahtunut rikos, miksi syytöntä osapuolta rangaistaan?
Marialla vaikuttaa olevan selkeä käsitys siitä mitä hän haluaa. Hän ymmärtää, että häntä kohdellaan väärin ja on myös yrittänyt hakea apua ja oikeutta itselleen sitä kuitenkaan saamatta. Kafkamainen tilanne ei ikävä kyllä ole ainoa laatuaan, mikä käy ilmi myös Kehitysvammaisten tukiliiton juristin Tanja Salisman Twitter-kommentista: “Meille tukiliiton lakineuvontaan tulevien yhteydenottojen perusteella ei valitettavasti ole ihan poikkeuksellista, että tahdosta riippumatonta erityishuoltoa pyritään käyttämään estämään ei-toivottuja ihmissuhteita, mikä ei ole ko. sääntelyn tarkoituksen eikä hengen mukaista.”
Maria on nuori aikuinen, joka kaipaa itsenäistymiseen vanhempien tukea ja rakkautta, ei vallankäyttöä. Jokaisella nuorella on oikeus elää, rakastua ja muuttaa pois lapsuudenkodistaan. Kaikilla nuorilla on myös oikeus erehtyä, käyttää rahaa vääriin asioihin ja kuitenkin saada tukea ja ohjausta päätösten tekemiseen.
Palvelujärjestelmä on tehty tukemaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia eikä aiheuttamaan täysin mahdottomia tilanteita. Tarvitsemme nuorten aitoa kuuntelua, jossa vaihtoehtoja voi punnita turvallisen aikuisen kanssa, joka tuntee yhteiskunnan palvelut ja vaatimukset. Parhaimmillaan nämä aikuiset löytyvät peruspalveluista, ohjaamoista, nuorisopalveluista, järjestöistä ja muista nuorten kanssa työskentelevistä ammattilaisista. Tämän vuoksi on tärkeää, että ammattilaisilla on osaamista vastata erilaisista taustoista tulevien nuorten palvelutarpeisiin ja kohdata heidät nuorina nuorten joukossa.
Pia Vaajakallio ja Peppi Santaniemi, Nuoret ja työelämä -toiminta, Vamlas
Jos sinusta tuntuu, että kaipaat tukea kehitysvammaisten lakiasioissa, ota yhteyttä:
Kehitysvammaliitto
Kehitysvammaisten tukiliitto
Apua voit kysyä myös oman hyvinvointialueesi potilasasiamieheltä.