Vamlas teetti syksyllä 2018 kyselyn, jossa kartoitettiin kuinka hyvin sidosryhmän jäsenet tuntevat säätiön toimintaa ja palveluita. Tutuinta vastaajille oli vammaisten ja osatyökykyisten nuorten työllistymiseen liittyvät hankkeet ja toiminta. Vamlasin palveluista vastaajat kertoivat käyttävänsä eniten nettisivuja, henkilökunnan asiantuntija-apua, sekä säätiön julkaisemia tutkimuksia ja julkaisuja. Vastaajat saivat antaa kyselyn yhteydessä myös kehitysideoita ja palautetta, jonka yleissävy oli erittäin kannustavaa ja positiivista.
Kyselyyn vastasi syys-lokakuun aikana 193 Vamlasin sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä ympäri Suomen. Nuorimmat vastaajat olivat 20–29-vuotiaita ja vanhimmat yli 63-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli kuullut Vamlasista työnsä kautta, mutta joukossa oli myös jonkin vamman tai pitkäaikaissairauden omaavia henkilöitä ja heidän läheisiään.
– Kyselyn avulla halusimme sekä selvittää tunnettavuuttamme, että lisätä tietoisuutta erilaisista palveluistamme ja toiminnastamme. Toimintamme keskittyy kolmen aiheen ympärille: työllisyystoimintaan, lasten ja perheiden toimintaan, sekä asumispalveluihin. Eri palveluiden piirissä olevat ihmiset eivät aina verkostoissa kohtaa toisiaan, vaan tietämys Vamlasin toiminnasta rajoittuu siihen omaan aiheeseen. Kun vastaajat kertoivat kyselyssä tuntemistaan palveluista, saimme samalla tiedotettua heitä muustakin työstämme, kertoo Vamlasin toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen.
Kehitysideoita laidasta laitaan – ja valtavasti kiitoksia
Vamlas halusi tietää mihin asiaan vastaajat toivoivat säätiön kiinnittävän erityisesti huomiota yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa. Vastaukset vaihtelivat runsaasti, joskin tiettyjä toistuvia teemoja oli havaittavissa. Erityisesti toivottiin näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämistä yhteiskunnallisella tasolla, palveluiden esteettömyyden edistämistä, inklusiivisen koulutuksen ja työelämän kehittämistä, sekä toiminnan laajentamista koko Suomeen.
Vastaajat kuvailivat yhteistyötä Vamlasin kanssa sujuvaksi ja asiantuntevaksi. Työ nähdään tärkeänä ja kyselyn palauteosio täyttyi kiitoksista ja kannustuksesta.
– Olimme hämmästyneitä näin valtavan positiivisista vastauksista. Olemme tehneet 2000-luvun alusta asti systemaattisemmin töitä työllistymisen edistämiseksi. Kysely vahvisti, että olemme tehneet oikeita asioita ja että toiminta koetaan hyödylliseksi. Työntekijöidemme asiantuntijuutta arvostetaan ja heistä pidetään. Lasten ja perheiden toiminta koetaan myös kyselyn perusteella arvokkaaksi ja pitää miettiä, miten sitä voi jatkossa ylläpitää, Lampinen pohtii.