Sote-ja maakuntauudistuksen varjoon jäävät yleisessä keskustelussa helposti muut merkittävät meneillään olevat rakenneuudistukset. Yksi tällainen on kasvupalvelulakiuudistus, jossa rakennetaan tulevien maakuntien työllisyyttä ja elinkeinoelämää palvelevaa lainsäädäntöä. Huolena on, että työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palvelut huononevat entisestään uudistuksessa.
Järjestöt kutsuivat asiantuntijoita koolle kasvupalvelulakiuudistusta käsittelevään seminaariin helmikuun 28. päivä. Tilaisuus oli otsikoitu sopivasti ”Työtä vailla maakunnassa” ja siinä käsiteltiin kasvupalvelulakiin liittyviä seikkoja työmarkkinoilla tukea tarvitsevien kansalaisten näkökulmasta. Aihe herätti kiinnostusta, sillä hiihtolomaviikosta huolimatta paikalle saapui pitkälle toistasataa osanottajaa. Tilaisuudessa puheenvuoron sai myös Vamlasin opiskelija-asuntojen asukas Sampo Keskikallio, joka kertoi videolla, millainen työllistymisen tuki palvelisi häntä parhaiten. Keskikallion mukaan eniten apua olisi henkilökohtaisesta ”koutsista”, joka toimisi sillanrakentajana vammaisen työnhakijan ja työnantajan välillä. Katso Sampo Keskikallion video
Tulevassa maakuntamallissa onkin tärkeää varata riittävät resurssit tukipalveluihin, kuten työhönvalmentajan palveluun, jolla edistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.
Tarvitaan toimiva ja velvoittava yhteistyö sosiaalihuollon ja kasvupalveluiden välille
Vamlas on aikaisemmissa kannanotoissa kiinnittänyt huomiota vammaisten nuorten asemaan työllisyyspalveluissa. Uudessa laissa on tärkeää luoda toimiva yhteistyö uudistuvan sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain sekä kasvupalvelu-, rekrytointi- ja osaamispalvelulakien välille. Yhteistyötä edistämään voidaan perustaa indikaattoreita, joilla seurataan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja osallisuutta. Sosiaalihuoltolain mukaisesta toiminnasta tulee rakentaa luontevia polkuja muiden lakien perusteella järjestettyyn toimintaan. Näin varmistetaan että ne, jotka haluavat ja pystyvät työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla edes osa-aikaisesti saisivat siihen mahdollisuuden.
Kasvupalvelulain luonnoksessa on siis vielä kehitettävää:
1) Maakuntien tulee ottaa kasvupalveluja järjestäessään huomioon heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeet. Kasvupalveluiden asiakkaina oleviin oikeushenkilöihin tulisi lisätä toimijoita, jotka ovat keskittyneet heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämiseen, esimerkiksi olemassa olevat sosiaalisen työllistämisen palveluiden tuottajat.
2) Maakunnalla tulisi olla velvollisuus järjestää kasvupalveluja myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. On tärkeää, että rekrytointi- ja osaamispalvelulaki huomioi erikseen ne palvelut, joissa tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Maakunnan tulisi varata määrärahoja palkkatuen lisäksi erilaisiin työnantajan tukipalveluihin, joilla edistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymistä, esimerkiksi työhönvalmentajan palveluihin.
3) Kasvupalveluiden järjestämisessä tulee huomioida myös ne henkilöt, jotka ovat jo mukana sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisissa työelämäosallisuutta edistävissä palveluissa kuten työ- ja päivätoiminnassa tai kuntoutuksessa. Muuten sosiaalihuoltolain mukaisista toimenpiteistä tulee joillekin ihmisille helposti pysyviä osallistumisen muotoja. Tällöin niiden piirissä oleville henkilöille ei tarjoudu todellista mahdollisuutta päästä eteenpäin työllistymisen polulla kohti palkkatyötä.
Lisätietoa maakuntauudistuksesta TEMin sivuilla
Karoliina Ahonen
Yläkuvassa TEM:in Hanna Liski-Wallentowitzin kasvupalveluseminaarissa esittämä dia, joka kuvaa työnhakijan palveluja.