Tiesitkö, että Suomessa on noin 650 000–750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä jokapäiväisessä elämässään? Politiikasta selkokieli on kuitenkin kaukana, SDP:n kuntavaaliehdokas Rosamari Rissanen toteaa.
Suomen kielessä on eri tasoja. Selkokielisessä tekstissä aihetta käsitellään erittäin konkreettisesti ja esimerkeillä höystettynä, ja sanoja selitetään tarkasti. Yleiskieli on suunnattu ”kaikille suomalaisille”. Erikoiskieliset tekstit on kirjoitettu asiantuntijoille, ja niissä käytetään runsaasti asiantuntemusta vaativia käsitteitä.
Politiikassa käytetään erikoiskieltä. Kun asioiden ymmärtäminen on tehty vaikeaksi, kaikille ei tarjoudu mahdollisuutta toimia yhteiskuntamme täysivaltaisina kansalaisina. Toisaalta vaikeat poliittiset termit saattavat tehdä aiheesta epäkiinnostavan – muillekin kuin selkokieltä tarvitseville.
Miltä sinusta tuntuisi, jos politiikasta kirjoitettaisiin selkeästi ja ymmärrettävästi? Siten, että jokainen meistä ymmärtäisi, mistä artikkelissa puhutaan ja voisi halutessaan osallistua keskusteluun?
Keinoja politiikan selkeyttämiseksi
Se että politiikasta tehdään selkeämpää, ymmärrettävämpää ja saavutettavampaa, ei tarkoita, että asioita selitetään kuin pienelle lapselle. Se tarkoittaa, että jokainen meistä saa mahdollisuuden lähtökohdistaan riippumatta. Kyse on siis tasa-arvosta.
Keinot poliittisen tekstin selkeyttämiseen ovat hyvin konkreettisia:
• luettelot
• väliotsikot
• videoiden tekstitykset ja alt-tekstit
• tekstin pitäminen tiiviinä
• tiivistelmät esimerkiksi kuvissa
• vaikeiden termien selittäminen
• piirretyt kaaviot
Nämä keinot pätevät myös muissa vaikeaselkoisissa asioissa, kuten lakiteksteissä. Väitän, että esimerkiksi liian monen uuden yrittäjän into on lopahtanut ja yritystoiminta lakannut, kun byrokratia on ollut liian haastavaa tai ohjeistaminen epäselvää. Pahimmassa tapauksessa ohjeet ovat saattaneet olla vain suomeksi. Selkokielisille oppaille ja videoille olisi suuri tarve.
Miksi meillä kaikilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa?
Tarvitsemme Suomeen selkeämpää politiikkaa ja vaikuttamismahdollisuuksia – ja tätä kautta entistä tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Miten kunnat voivat tarjota liikuntarajoitteisille toimivia ja esteettömiä tiloja, jos emme koskaan kysy heidän mielipidettään? Entäpä lapsille tai nuorille? Kuinka paljon kuntien rahoituksesta menee hukkaan, kun kohderyhmää ei kuunnella?
Saamme tarpeisiin vastaavia palveluita ja ratkaisuja (vasta), kun kunnat kertovat politiikasta selkeästi ja antavat kansalaisten ja järjestöjen äänen kuulua päätöksenteossaan.
En sano, että jokaisen tulisi olla poliittisesti kiinnostunut ja aktiivinen vaikuttaja. Sen sijaan toivon, että Suomi on mahdollisimman pian niin tasa-arvoinen maa, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin.
Rosamari Rissanen
Rosamari Rissanen on oikeusmuotoilun opiskelija, viestinnän suunnittelija ja SDP:n kuntavaaliehdokas Turussa.
Blogi on kirjoittajan persoonallinen näkemys kirjoituksen teemasta. Se voi kertoa omakohtaisista kokemuksista ja haastaa lukijat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Blogeissa esitetyt mielipiteet eivät edusta Vamlasin kantaa, eikä Vamlas vastaa niissä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta.