Viime vuonna 50 000 nuorta menetti koronan vuoksi kesätyöpaikkansa – ja työnantajat mahdollisuuden valloittaa 50 000 potentiaalista työntekijää tai asiakasta. Työnantajien tueksi rakennettu uusi etäkesätyön malli helpottaa erityisesti peruskoulunsa päättävien nuorten palkkaamista kesäsetelillä. Mallin ovat kehittäneet Vamlas, Me osalliset, Talous ja Nuoret (TAT) sekä Vastuullinen kesäduuni -kampanja yhdessä työnantajien kanssa.
Ensimmäinen koronakesä 2020 romahdutti kesätyöpaikkojen määrän. Syyt olivat ymmärrettäviä: työnantajat kävivät läpi ennennäkemätöntä kriisiä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Taina Susiluodon mukaan tuleva kesä herättää kuitenkin toivoa.
”Yrityskyselymme mukaan joka viides yritys aikoo lisätä kesätyöpaikkojen määrää. Tämä on vahva viesti yritysten vastuullisuudesta: tulevaisuuden osaajista halutaan huolehtia vaikeinakin aikoina. Nuorelle kyse on työelämän ratkaisevista ensiaskelista”, hän sanoo.
Kyselystä saatujen tulosten kannustamana EK on kutsunut kaikki työnantajayrityksensä kesätyötalkoisiin. Tavoitteena on nostaa rimaa entisestään ja tarjota kesätyöpaikka tulevana kesänä peräti sadalletuhannelle nuorelle!
Susiluoto korostaa, että tavoitteen toteutuminen edellyttää sekä päättäjien että työnantajien panosta.
”Ensinnäkin Suomen päättäjien tulee tehdä viisasta koronapolitiikkaa, joka mahdollistaa yrityksille onnistuneen kesäsesongin, toki koronaturvallisuuden ehdoilla. Ripeän rokotustahdin ohella on varmistettava, että koronarajoituksia käytetään vain huolellisesti kohdentaen. Työnantajien tulee puolestaan ottaa nuoret kesätyöntekijät etänä mukaan työelämään.”
Moni työnantaja saattaa pohtia kesätyöntekijän palkkaamiseen liittyviä kuluja. Tässä avuksi rientävät kuntien ja kaupunkien tarjoama kesäseteli sekä Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelumalli.
Susiluoto kannustaakin tarttumaan rohkeasti haasteeseen.
”Työnantajia varten on tehty aivan vastikään hyvät tukimateriaalit, jotka auttavat etäkesätyöntekijän palkkaamisessa, perehdyttämisessä ja ohjaamisessa. Ne kannattaa ehdottomasti hyödyntää!”
Yritykset mukana kehitystyössä
Uutta etäkesätyön mallia ovat olleet kehittämässä Vamlas, Me osalliset, TAT Talous ja Nuoret ja Vastuullinen kesäduuni -kampanja (VKD) yhdessä työnantajien kanssa.
Me osalliset ovat toimineet Tekijätori-hankkeessa erityistä tukea tarvitsevien TETiläisten valmentajina ja kehittäneet yhdessä oppilaitosten kanssa tähän liittyvän toimintamallin. TAT Nuoret ja talous on puolestaan luonut etäTET-jakson toteuttamista helpottavan mallin, jota on hyödynnetty myös etäkesätyöprojektissa.
”Siinä missä TET-jaksolla tutustutaan työelämään ja harjoitellaan, etäkesätyössä ollaan oikeassa työsuhteessa, josta saadaan palkkaa. Molempia kuitenkin yhdistää nuorten tarve päästä osaksi työyhteisöä ja saada työelämäkokemuksia”, Me osalliset ry:n projektipäällikkö Riikka Ahonvala ja Vamlasin työllisyyskoordinaattori Pia Vaajakallio toteavat.
Työnantajia edustivat VKD:n jäsenet, jotka kutsuttiin mukaan yhteiseen työpajaan.
”Työpajassa mietittiin konkreettisia etätyötehtäviä, etäkesätyöjakson onnistumisen edellytyksiä ja onnistumista tukevia rakenteita. Erityisen tärkeinä pidettiin perehdyttämistä ja työn tukemista etäyhteyksien kautta. Aidon ja toimivan yhteyden luominen nuoreen koettiin ratkaisevan tärkeäksi erityisesti silloin, kun nuori on ensimmäisessä kesätyöpaikassaan.”
Yritysten edustajat pohtivat erityisesti sitä, miten työyhteisön aika riittää etäkesätyöntekijän perehdyttämiseen ja neuvomiseen. Tämän vuoksi päätettiin rakentaa selkeä lukujärjestys, joka on sopeutettavissa mahdollisimman monen työnantajan toimintaan.
Kahteen viikkoon mahtuu monenlaista
Uusi malli on suunniteltu erityisesti kesäsetelillä työllistyville peruskoulunsa päättäville nuorille. Oletuksena on, että työ kestää kaksi viikkoa ja työaika on yhteensä noin 60 tuntia.
”Tässä ajassa nuori perehtyy työtehtävään, tiimiin, työpaikkaan ja työelämän pelisääntöihin. Hän tutustuu ja harjoittelee etätyövälineiden ja ohjelmien käyttöä ja jakaa omaa osaamistaan muille työntekijöille. Aikaa jää myös itsenäisten työtehtävien suorittamiseen”, Ahonvala ja Vaajakallio kertovat.
Mallissa on mietitty yksittäisten työtehtävien kestoa, niihin perehdyttämistä sekä aikaansaannosten esittämistä tiimille. Muokattavaan lukujärjestykseen on kirjattu perehdytyskohtaamisten ajankohdat ja teemat sekä ehdotus etäkesätyön etenemisestä.
”Perehdytyksessä voi hyödyntää erityisesti nuorille suunnattua, omaan puhelimeen ladattavaa Duunikoutsi -sovellusta, jonka on kehittänyt Talous ja nuoret TAT. Sovelluksessa käydään läpi työelämän yleisiä pelisääntöjä ja annetaan ohjeita rekrytointiprosessiin. Lisäksi käytettävissä ovat Vastuullisen kesäduuni -kampanjan perehdytystä helpottavat videomateriaalit ja oppaat.”
Etätyö myös mahdollisuus
Vaikka palvelualoilta on koronan myötä kadonnut perinteisiä nuorille tarjottuja kesätyöpaikkoja, etätyö on avannut myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet saattavat helpottaa myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten työllistämistä ja työllistymistä.
”Esimerkiksi liikuntarajoite ei ole este, kun töitä voi tehdä kotona. Samalla työn hakemisen ja rekrytoinnin voi laajentaa lähialueilta kaikkialle Suomeen”, Ahonvala ja Vaajakallio toteavat.
Nuorten palkkaaminen ei ole vain vastuuteko, se on myös monimuotoisuusteko: heterogeenisesta työyhteisöstä löytyy eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Tämän on puolestaan todettu vahvistavan yrityksen kilpailukykyä leveällä rintamalla.
”Monimuotoinen työyhteisö lisää tutkitusti organisaation innovatiivisuutta ja luovuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Sillä on positiivinen vaikutus myös organisaation julkisuuskuvaan, henkilöstön tyytyväisyyteen sekä uusien asiakasryhmien tavoittamiseen.”
Nuoren puheenvuoro: kokemuksia kesätöistä
Vastuullinen kesäduuni -kampanja toteuttaa vuosittain valtakunnallisen kesäduuni-tutkimuksen. Siinä nuoret arvioivat omaa kesätyönantajaansa hakijakokemuksen, työtehtävien mielekkyyden, työpaikan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden sekä perehdytyksen ja ohjaamisen perusteella.
”Tutkimukseen kesällä 2020 vastanneiden yli 6 400 kesätyöntekijän kokonaisarviot kesätöistä olivat ilahduttavan positiivisia. Tulokset olivat jopa hieman edellisvuotta korkeampia koronan aiheuttamista haasteista huolimatta”, kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen kertoo.
Toki kehitettävääkin löytyi. Koronapandemian myötä myös kesätöitä on tehty aikaisempaa enemmän etänä, mikä on haastanut perinteisiä käytäntöjä. Vaikka verkon välityksellä toimiminen ei tuota useimmille nuorille teknisiä ongelmia, haasteita aiheuttivat perehdytys sekä työyhteisön ja työparin etäisyys.
”Monet kesätyöntekijät kokivat, että etätöiden myötä työyhteisö ja työkaverit jäivät etäisemmiksi kuin normaaliolosuhteissa. Videopalavereissa puhuttiin usein vain työstä, spontaani viestintä hankaloitui ja palautetta oli vaikeampaa saada. Tämä on ikävää, koska työkaverit ovat ykkösasemassa paitsi työssä viihtyvyyden, myös oppimisen ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta.”
Näiden haasteiden taklaamisessa etäkesätyön malli on Salminen-Kultasen mukaan erinomainen apu. Taina Susiluodon tapaan myös hän kannustaa perehtymään materiaaliin ja ottamaan sen käyttöön.
”Positiivisten kesätyökokemusten tarjoaminen tulevaisuuden osaajille kannattaa, sillä hyvä työnantaja pysyy paitsi nuoren omassa, myös hänen kaveripiirinsä tietoisuudessa. Kesätöiden tarjoaminen ja hyvä työntekijäkokemus ovat myös merkittäviä keinoja sitouttaa tulevaisuuden osaajat omaan taloon.”
Etäkesätyöoppaaseen pääset tästä!
Taina Susiluoto, Vastuullinen kesäduuni -kampanjajohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto @tsusiluoto
Riikka Ahonvala, Me osallisten Tekijätori-hankkeen projektipäällikkö @RiikkaAhonvala
Päivi Salminen-Kultanen, Vastuullinen kesäduuni -kampanjajohtaja, Oikotie @Paivi_SK
Pia Vaajakallio, Työllisyyskoordinaattori, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö @vaajakallio
Etäkesätöihin Vamlasiin? Hae 4.4.2021 mennessä! | Vamlas