Unelmoin Suomesta, jossa työpaikat ovat aidosti monimuotoisia ja jossa erilaiset ihmiset tekevät yhdessä enemmän ja paremmin, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö ja Vamlasin 130-vuotisjuhlaseminaarin panelisti Aicha Manai toteaa.
Unelmoin Suomesta, jossa työpaikat ovat aidosti monimuotoisia ja jossa erilaiset ihmiset tekevät yhdessä enemmän ja paremmin. Unelmoin Suomesta, jossa johtajina, työnantajina ja asiantuntijoina nähdään entistä enemmän marginaalista tulevia ihmisiä. Unelmoin Suomesta, jossa inklusiivisuus ei ole sanahelinää vaan arkipäivää kaikessa tekemisessä.
Unelmani perustuu muun muassa sille tosiasialle, että yhdenvertaisuuden edistäminen on perustuslaillinen velvollisuus. Miten tämä näkyy työelämässä? Kokevatko eri vähemmistöryhmistä tulevat ihmiset, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä ja tulla nähdyiksi alansa asiantuntijoina?
Vaikka erilaiset näkökulmat, kokemukset ja taustat tuottavat tehokkuutta, luovat uusia innovaatioita ja disruptoivat vanhoja toimintamalleja, diversiteetti puuttuu monesta suomalaisesta työpaikasta täysin.
Representaatiolla on vahva merkitys. Siksi on tärkeää, että organisaation viestintä ja tekeminen on monimuotoista ja inklusiivista. Kun asiakas, kumppani tai tuleva työntekijä löytää organisaatiosta samastumispintaa, hän todennäköisemmin a) ostaa organisaation tuotteita/palveluita, b) tekee sen kanssa yhteistyötä ja c) hakeutuu organisaatioon töihin. Avoimesti ja aidosti monimuotoinen yritys on paremmin kiinni ajan hengessä ja lähes aina askeleen kilpailijoiden edellä. Monimuotoisuus parantaa pitkällä aikavälillä myös ihmisten vuorovaikutus- ja konfliktinratkaisutaitoja.
Suomessa uskotellaan usein, että meillä on jo kaikki hyvin. Olemme maailman onnellisin maa ja hyvinvointivaltio vailla vertaa. Tosiasiassa laahaamme reilusti esimerkiksi Brittien, Yhdysvaltojen ja Ruotsin perässä. Keskustelu monimuotoisesta työelämästä on Suomessa vasta lapsenkengissä, kun Kanadassa työnantajat jahtaavat kilpaa monimuotoisuussertifikaatteja ja tekevät kaikkensa todistaakseen työnhakijoille ja muille sidosryhmille olevansa sitoutuneita edistämään inklusiivisuutta sekä panostamaan henkilöstönsä monimuotoisuuteen.
Esteitä monimuotoisuuden tiellä
Tutkimusten mukaan
* suurin este vammaisten henkilöiden työllistymiselle on edelleen negatiivinen asenneilmapiiri (Yhdenvertaisuusvaltuutettu, 2017)
* Afrikasta EU-maihin tulleet tuntevat eniten rasistista ahdistelua Suomessa (EU-tutkimus, 2018)
* romanien syrjintä on rankkaa ja kestänyt vuosisatoja (Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista, 2014, Työnimi-kampanja, 2018)
* seksuaalivähemmistöön kuuluminen aiheuttaa suomalaisessa työelämässä edelleen syrjintää (WeAll-hanke, 2017)
* työtä hakiessaan eniten ikäsyrjintää työnantajan taholta kokevat yli 55-vuotiaat (EK:n tutkimus, 2018) ja
* Suomessa asuu yli 70 000 venäjänkielistä, jotka kokevat syrjintää muun muassa työnhaussa (Sirkku Varjosen tutkimus, 2018).
Tutkimustulokset kertovat karua kieltä monen vähemmistöryhmän todellisuudesta. Samalla ne ovat selvä merkki siitä, että meidän on tehtävä konkreettisia toimia inklusiivisuuden lisäämiseksi työelämässä.
Miten rakennamme monimuotoista työelämää?
Monimuotoista työelämää ei tarvitse kenenkään rakentaa yksin, sillä tukea, sparrausta ja valmiita malleja löytyy. Käytännöllisiä toimenpiteitä monimuotoisen työelämän eteen voi ottaa esimerkiksi tutustumalla Vamlasin esteettömän rekrytoinnin malliin, testaamalla anonyymiä rekrytointia tai laatimalla seuraava työpaikkailmoitus tehtävänannon muotoon niin, että hakuprojekti käynnistyy enemmän ajankohtaisella osaamiskärjellä ja ongelmanratkaisutaidolla kuin CV:n sisällöllä.
Työntekijöiden houkuttelemiseen kannattaa kokeilla myös uusia väyliä: Ohjaamot, eri hanketoimijat, oppilaitokset ja kolmas sektori ovat kaikki hyviä tahoja, joiden kautta työnantaja voi löytää osaavaa työvoimaa ja saada tarvittaessa tukea myös työn aloitukseen. Jos yhtäkään järjestöä tai hanketoimijaa ei tule mieleen, Google ja kaverit auttavat.
Ajassa, jossa työnantajayrittäjien koko pienenee ja yrittäjän ja palkansaajan raja hämärtyy, vastuu muutoksesta ei kuulu kenellekään yksin. Johtoasemissa olevien ihmisten asenteilla ja tahtotilalla on kuitenkin suuri merkitys ja vaikutus siihen, tuleeko monimuotoisesta työelämästä totta. Johtajat toimivat portinvartijoina – ja fiksuimmat avaavat oven jo ennen kuin siihen koputetaan.
Verkostopäällikkö Aicha Manai, Suomen Yrittäjät
____________________________________________________________________________________________________
Blogi on kirjoittajan persoonallinen näkemys kirjoituksen teemasta. Se voi kertoa omakohtaisista kokemuksista ja haastaa lukijat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Blogeissa esitetyt mielipiteet eivät edusta Vamlasin kantaa, eikä Vamlas vastaa niissä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta.
Lue myös muiden juhlavuosiseminaareissamme esiintyvien vierasblogeja:
Ilkka Niiniluoto: Leibnizista Kantiin: Paras mahdollinen maailma
Atso Ahonen: Palvelumuotoilulla kohti esteettömämpää maailmaa
Sami Kekäläinen: Vammaisuus on ominaisuus muiden joukossa
Kirsi Pimiä: Asenteet remonttiin, lisää joustoa