Työn tekeminen, palkan saaminen sekä mahdollisuus käyttää rahat haluamallaan tavalla on jo itsessään kuntouttavaa, kunhan työyhteisö on inklusiivinen ja työ sopivan kuormittavaa.
Teksti: Sari Lapinleimu
Työ on tärkeä osa jokaisen ihmisen elämää. Vastuullinen työnantaja työllistää erilaisia ihmisiä. Vammaisten ihmisten työllistämisestä on hyviä kokemuksia: he ovat luotettavia ja positiivisia työntekijöitä, jotka tuovat työyhteisöön inhimillisyyttä ja positiivista ilmapiiriä.
Muun muassa näin täsmätyökykyisten henkilöiden työllistämistä perustelivat Työmaailman parannusviikkojen julkisomisteisia yrityksiä edustavat panelistit: Minna Tuomi (Vantti), toimitusjohtaja Pekka Kilpimaa (Mestar Oy) sekä rekrytointivastaava Minna Raami (Saimaan Tukipalvelut). Työvalmennuskeskus Kahvila Kaislasta vastaava Hanna Lange edusti Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta, joka tarjoaa yritykselle työhönvalmennuspalvelua.
Julkisomisteisissa yrityksissä on runsaasti erilaisia työmahdollisuuksia – ja myös tarvetta monenlaisille tekijöille. Täsmätyökykyisiä tekijöitä onkin työllistetty ja tähän liittyviä prosesseja ja käytäntöjä kehitetty.
Panelistit listasivat keinoja, joiden avulla täsmätyökykyisten työntekijöiden työllistymistä ja työssä viihtymistä on edistetty:
- kaksi rinnakkaista rekrytointiprosessia: täsmätyökykyisille lyhyempi prosessi
- perusteellinen kiinnostus- ja osaamiskeskustelu työntekijän kanssa sekä mahdollisen taustatuen määrittely
- työtehtävien muokkaaminen tekijälle sopivaksi
- huolellinen perehdyttäminen ja selkeä roolijako
- avoin keskustelu henkilöstön kanssa
- yhtäläisten oikeuksien takaaminen kaikille työntekijöille: esimerkiksi digiympäristössä toimiminen ei onnistu kaikilta
- ryhmämuotoinen tekeminen työvalmentajan valmennuksessa ja ohjauksessa
- lähivalmentajajärjestelmä: koulutetut pitkän linjan ammattilaiset kentältä tukemassa
Yhteisöllisyyden merkitys on monimuotoisilla työpaikoilla erittäin suuri. Näin asian muotoili Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen:
”Monimuotoinen ryhmä voi toimia hyvin vain, kun jokainen organisaation jäsen kokee kuuluvansa joukkoon, saavansa arvostusta ja voivansa vaikuttaa asioihin. Tämä edellyttää, että kaikille tarjotaan oikeita töitä – vaikka sitten rajattuja tai kiireettömiä tehtäviä – ja kun työilmapiiri on aidosti inklusiivinen. Käytäntöjen, toimitilaratkaisujen ja yksilöiden välisen viestinnän on oltava saavutettavaa kaikille.”
Asenteet kohdilleen avoimella keskustelulla
Syntymäsokko rekrytoija Heidi Torn ja kuulovammainen vaikuttamisen mentori Toni Hinkka (Kaiku ja Varjo) painottivat työkavereiden ja asiakkaiden asenteiden merkitystä vammaisen työntekijän viihtymisen ja työssä onnistumisen kannalta.
Jotkut kokevat ongelmalliseksi vammaisen henkilön avustajan: avoimuus ”kolmannen pyörän” läsnä ollessa tuntuu hankalalta. Harvinaista ei ole sekään, että vammaisen henkilön sijasta puhutellaan avustajaa, ikään kuin fyysinen vamma vaikuttaisi väistämättä myös ihmisen ajatteluun.
”Esimerkiksi apuvälineet saattavat jännittää joitakin työkavereita. Ne kannattaakin esitellä kollegoille heti alussa. Myös vammaisen henkilön mahdollinen avuntarve on omiaan aiheuttamaan jännitystä. Mitä voi sanoa, miten toimia erilaisissa tilanteissa? Näitä asioita saa ja kannattaa kysyä suoraan!”
Onnistunut perehdytys on yksi työyhteisöön solahtamisen ja työssä viihtymisen edellytys. Torn ja Hinkka muistuttivat, että ihmiset oppivat eri tavoilla: yksi kuuntelemalla, toinen katsomalla ja kolmas tekemällä.
”Esimerkiksi ruokala ei ole kuulovammaiselle hyvä keskustelupaikka: aterimien kilahteleminen lautasiin ja eri puolilla käytävät keskustelut tekevät sanojen erottamisesta hankalaa. Tehokkaimmin viesti menee perille rauhallisessa ympäristössä, kasvotusten perehdyttäjän kanssa.”
Työyhteisöön kuulumisen kannalta merkittäviä ovat myös työajan ulkopuolella tapahtuvat kohtaamiset.
”Jos työyhteisössä on vammainen henkilö ja kaikki kutsutaan, tilaisuuden tulisi olla myös saavutettava kaikille”, parivaljakko muistuttaa.
Yhdenvertaisuustyötä kaikilla tasoilla
Työeläkeyhtiö Varmassa monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen pyritään joka tasolla – ”ei vain rahan takia vaan myös siksi, että se on oikein”. Esimerkiksi Salmisaaren toimitilojen julkisivun sateenkaariväritys ottaa kantaa paitsi seksuaalivähemmistöjen myös muiden marginalisoitujen ihmisryhmien puolesta.
”Ihmiselle on todella tärkeää voida olla oma itsensä – myös työpaikalla. Tässä esihenkilön rooli on äärettömän tärkeä. Kun työympäristö on turvallinen kaikille, jokainen voi keskittyä omaan osaamiseensa”, HRD-Manager Pauliina Heiskanen totesi.
Varmassa yhdenvertaisuutta edistetään seuraavilla toimenpiteillä ja käytännöillä:
- kaikille avoin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä sekä Pride-jengi
- tasa-arvosuunnitelma sekä kahden vuoden välein tehtävä tasa-arvokysely
- vuosittain toteutettava henkilöstökysely
- vähintään joka toinen vuosi tehtävä palkkakartoitus ja sen käsitteleminen johtoryhmässä (ikä ja sukupuoli eivät näy palkassa tai palkitsemisessa).
- vuosi- ja vastuullisuusraportti sekä henkilöstökertomus
- tietoisuutta lisäävät valmennukset ja koulutukset
- sateenkaariavainnauhat ja -liput sekä julkisivun sateenkaarilakana
- sukupuolineutraalit wc-tilat
- sukupuolineutraali tapa puhua ihmisistä (esihenkilö)
- toimitilojen esteettömyyskartoitus
- anonyymi rekrytointi
Työ on tuottanut myös tulosta: 96 prosenttia henkilöstökyselyyn vastanneista koki voivansa olla oma itsensä työpaikalla.
10 vinkkiä yhdenvertaisemman ja monimuotoisemman työelämän rakentamiseen
-
- Kysy, älä oleta. Kysy omalta henkilöstöltä kokemuksia, toiveita ja ideoita yhdenvertaisen, monimuotoisen ja inklusiivisen työkulttuurista kehittämiseksi.
- Kokoa innokkaiden vapaaehtoisten joukko ja ideoikaa yhdessä tekoja yhdenvertaisen työkulttuurin edistämiseksi.
- Valmenna henkilöstöä ja lisää näin tietoisuutta, ymmärrystä ja keskustelua.
- Kannusta liittolaisuuteen, vähemmistön edustajat eivät voi kantaa yksin vastuuta.
- Opeta ja ohjaa vastuulliseen, kunnioittavaan ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön, mutta suhtaudu myötätuntoisesti virheisiin.
- Määrittele ja ota käyttöön turvallisemman tilan periaatteet kaikissa kohtaamisissa.
- Kehitä tiloja esteettömiksi ja sukupuolineutraaleiksi.
- Seuraa ja mittaa edistymistä, aseta tavoitteita ja raportoi rehellisesti.
- Viesti väsymättä. Pienikin teko (esim. sateenkaariavainnauhat) voi välittää ison viestin.
- Älä lannistu soraäänistä, jokaiselle muutosmatkalla kuuluu myös kompurointia.
Pauliina Heiskanen | Varma 5.9.2023
Vamlasin, Vatesin ja Kehitysvammaliiton yhteinen Työmaailman parannusviikko järjestettiin syyskuussa 2023 kaksipäiväisenä webinaarikokonaisuutena. Tilaisuus oli tarkoitettu työnantajille, työllisyystoimijoille, oppilaitoksille ja muille monimuotoisesta työelämästä kiinnostuneille.
Lue lisää:
Työmaailman parannusviikot 1/3: Ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan | Vamlas
Työmaailman parannusviikot 2/3: Enemmän ja ehjempiä työuria joustavilla ratkaisuilla | Vamlas