Korkea ikä, pitkäaikaissairaus tai vamma eivät läheskään aina tarkoita työkyvyttömyyttä. Kun muokkaamme työnkuvia ja hyödynnämme yksilöiden vahvuuksia, saamme käyttöön myös osa- eli täsmätyökykyisten henkilöiden työkyvyn.
Teksti: Sari Lapinleimu
”Suomessa syntyvyys laskee, työvoima vähenee ja vanhenee. Pitkällä aikavälillä myös paine eläkemaksujen nostamiseen kasvaa. Työpaikoille tarvitaankin kaikki mahdollinen työkyky – myös se, joka on vielä tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.”
Näin lausui puheenvuorossaan Ilmarisella työskentelevä LT, Dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo.
Martimo on jo vuosia sitten ottanut käyttöön täsmätyökyky-termin, jonka hän sanoi kuvaavan meitä kaikkia: kukaan meistä ei pysty kaikkeen työhön, mutta johonkin työhön pystyy meistä jokainen.
”Terminologialla on merkitystä: on eri asia puhua vajaakuntoisesta kuin osatyökykyisestä tai täsmätyökykyisestä. Täsmätyökyky on aina suhteessa siihen, mitä työ vaatii ja mihin tekijä pystyy. Kun ympäristö hyväksyy tämän, kenenkään ei tarvitse olla vajaa.”
Erilaisuus on rikkaus, ja esimerkiksi vammainen henkilö saattaa tuoda työyhteisöön yllättäviä vahvuuksia. Elävän esimerkin tästä tarjosivat omassa esityksessään Kaiku ja Varjo: kuulovammainen vaikuttamisen mentori Toni Hinkka ja syntymäsokea rekrytoija Heidi Torn.
”Heidi on kehittänyt sokeutensa vuoksi erilaisia muistisääntöjä ja pystyy muistamaan uskomattoman laajoja kokonaisuuksia. Itse olen kuulovammaisena oppinut tulkitsemaan ihmisten kehonkieltä ja kehittynyt siinä varsin taitavaksi”, Hinkka kertoi.
Joustoa ja johtajuutta tilanteen mukaan
Meidän jokaisen työkyky voi vaihdella hyvästä alentuneeseen työkykyyn tai jopa työkyvyttömyyteen. Martimo kehottaa esihenkilöitä olemaan hereillä jo silloin, kun asiat ovat hyvin – toisin sanoen siirtämään johtamisen painopisteen ongelmien ratkaisemisesta arjen päivittäiseen työkykyjohtamiseen. Tässä avainsanoja ovat suunnittelu, toteutus sekä seuranta, arviointi ja parantaminen.
”Meidän tulee kuunnella jokaista työntekijää: kysyä, millaisena hän näkee oman tilanteensa ja työkykynsä nyt ja tulevaisuudessa. Saako hän riittävästi kehittymisen ja onnistumisen kokemuksia, ehtiikö palautua rutistusten välillä? Entä kokeeko hän, että työtä on mahdollista muokata tarpeen mukaan? Oli kyse sitten milleniaalista tai kuusikymppisestä, jokainen meistä haluaa tulla kohdatuksi yksilönä.”
Hyvän johtamisen käytännöt vaihtelevat sen mukaan, missä uran vaiheessa työntekijä on.
Työuran alkuvaiheessa painopiste on luontevasti perehdyttämisessä. Perheen, työn ja muun elämän välillä tasapainottelevalle helpotusta saattavat tarjota joustavat työajat. Alentuneen työkyvyn haasteissa voi toimia työnmuokkaus ja työuran tienhaaroissa urakehityskeskustelut. Moni konkari nauttii päästessään opastamaan työyhteisön tuoreempia tulokkaita, ja kun eläkeikä alkaa olla ovella, saatamme kaivata tukea siirtymän hallintaan.
Työ mielekkääksi tuunaamalla
Ei ole mitenkään tavatonta, että työntekijän toimenkuva laajentuu kuin varkain tehtävillä, jotka vievät aikaa ja energiaa omalta ydintekemiseltä. Toisaalta työkyky saattaa muuttua esimerkiksi sairastumisen, tapaturman tai ikääntymisen vuoksi, jolloin alkuperäinen tehtävänkuva käy turhan raskaaksi tai jopa mahdottomaksi.
Työtä tuunaamalla tehtävänkuvia voidaan muokata sopivammiksi ja siten mielekkäämmiksi. Tämä lisää niin työn imua, hyvinvointia kuin jaksamistakin.
”Useimmissa työtehtävissä on mahdollisuus vaikuttaa ainakin jonkin verran työn sisältöön tai työtapoihin. Tässä työn muotoilemisessa yksi erinomainen työkalu on Vamlasin kehittämä Ratko-menetelmä”, Martimo sanoo.
Ratkossa
- tehtävänkuvat pilkotaan osatehtäviksi ohjatusti ja strukturoidusti
- osatehtävät jaotellaan ydintehtäviin ja täydentäviin/avustaviin tehtäviin
- täydentävistä/avustavista tehtävistä muodostetaan uusi tehtäväkokonaisuus tai uusia tehtäväkokonaisuuksia
- työyhteisö on mukana ja vaikuttamassa koko prosessin ajan
Hyvinvoivan työyhteisön rakennuspalikat
Kari-Pekka Martimo korosti työpaikan sosiaalisen pääoman merkitystä. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa, että:
- Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti.
- Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia.
- Asenteemme on: ”Toimimme yhdessä”.
- Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa.
- Jokainen tuntee tulevansa ymmärretyksi ja olevansa hyväksytty.
- Työyhteisön jäsenet ottavat huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
- Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita.
- Esimieheen voi luottaa.
Vamlasin, Vatesin ja Kehitysvammaliiton yhteinen Työmaailman parannusviikko järjestettiin syyskuussa 2023 kaksipäiväisenä webinaarikokonaisuutena. Tilaisuus oli tarkoitettu työnantajille, työllisyystoimijoille, oppilaitoksille ja muille monimuotoisesta työelämästä kiinnostuneille.
Lue lisää:
Työmaailman parannusviikot 1/3: Ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan | Vamlas
Työmaailman parannusviikot 3/3: Työllä ja työyhteisöön kuulumisella kuntouttava vaikutus | Vamlas