Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, mutta myös suuri joukko työtä vailla olevia tekijöitä. Yksi keino epätasapainon korjaamiseen on osa- eli täsmätyökykyisten ihmisten työllistäminen. Monimuotoinen työyhteisö on tutkitusti kilpailuetu, ja sen rakentamiseen on tarjolla sekä tukea että työkaluja.
Teksti: Sari Lapinleimu
Suomessa on yli 250 000 työtöntä työnhakijaa ja noin 65 000 osatyökykyistä ihmistä.
Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on 203 000 (TEM, 2023). Moni ala ja yhä useampi työnantaja kärsii työvoimapulasta, koska työt ja tekijät eivät kohtaa.Lisäksi väestö vanhenee, ja työikäisten määrä vähenee. Kaikkien työkykyisten ja -haluisten työpanosta siis tarvitaan.
Yksi tapa ratkaista työvoimapulaa on täsmätyökykyisten ihmisten rekrytoiminen.
”Inklusiivisuus on tärkeä osa vastuullisuutta. Se on myös selkeä kilpailuetu nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kun kilpaillaan parhaista osaajista, vastuulliset työnantajat pärjäävät parhaiten”, Työeläkeyhtiö Varman HRD-Manager Pauliina Heiskanen totesi Työmaailman parannusviikkojen esityksessään.
Kuulovammainen vaikuttamisen mentori Toni Hinkka ja syntymäsokea rekrytoija Heidi Torn – Kaiku ja Varjo – huomauttivat, että työllistyminen on vammaiselle ihmiselle usein erittäin vaikeaa. Kun mahdollisuus sitten tarjoutuu, yritys saa mitä todennäköisimmin erittäin motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän. Samalla työyhteisö oppii ymmärtämään entistä paremmin, miten erilaisten asiakkaiden erilaiset tarpeet tulisi ottaa huomioon.
”Vammaisen ihmisen palkkaaminen voi olla työnantajalle uutta ja pelottavaa. Yksi loistava tapa kokeilla on harjoittelupaikan tarjoaminen. Myös työkokeilu ja palkkatuki ovat tutustumisen arvoisia vaihtoehtoja, puutteistaan huolimatta”, parivaljakko sanoi.
TE-toimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa myös työolosuhteiden järjestelytuella.
Enemmän ja erilaisia hakijoita: esteetön rekryprosessi
Monenlaisen hakijajoukon tavoittaminen edellyttää saavutettavaa, esteetöntä rekrytointiprosessia ja toimivia rekrytointikäytäntöjä.
”Työpaikkailmoitus pitää löytää ja huomata, ja kaiken oleellisen tiedon tulee löytyä helposti. Myös hakemuslomakkeen on oltava esteetön. Ja jos ilmoituksessa on houkutteluvideo, se tulee tekstittää. Tämän tekstisisällön pitäisi löytyä myös pelkässä tekstimuodossa”, Heidi Torn muistutti.
Työpaikkailmoituksessa on hyvä kertoa yhdenvertaisuuden pyrkimyksestä ja toimitilojen esteettömyydestä. Esimerkiksi Varman työpaikkailmoituksissa viesti on muotoiltu tähän tapaan:
Vastuullisuus näkyy arjessamme varmalaisten hyvinvoinnista ja osaamisesta sekä yhdenvertaisuudesta huolehtimisena. Uskomme, että kun töissä voi olla oma itsensä, pääsee paremmin hyödyntämään koko potentiaaliaan. Toimitilamme Salmisaaressa ovat esteettömät ja löydät asiasta lisätietoa Varman sivuilta.”
Askel pidemmälle: anonyymi rekrytointi
Jos kaikille hakijoille halutaan tarjota mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai vammaan katsomatta, toimiva työkalu saattaa olla anonyymi rekrytointi. Kun kuvaa ja yksilöiviä henkilötietoja ei ole, tiedostamattomat ennakkoluulot ja ajatusvinoumat eivät pääse vaikuttamaan rekrytointivalintoihin. Näin haastatteluun pääsevät todennäköisimmin hakijat, jotka ovat osaamisensa ja taitojensa puolesta sopivimpia tarjolla oleviin tehtäviin.
Aivan aukoton anonyymi rekrytointi ei Pauliina Heiskasen mukaan ole: apuna käytettävä tekoäly opettelee vielä. Vaivannäköäkin vaaditaan.
”Prosessi ja rekrytointijärjestelmä on hiottava uuteen asentoon ja esihenkilöstölle tarjottava tukea uuden toimintatavat haltuun ottamisessa. Myös hakijoita tulee ohjeistaa hakemuksen teossa ja kertoa anonyymistä prosessista”, hän sanoo.
Jos haastatteluun tulee valituksi hakija, joka osoittautuu vammaiseksi, häneltä kannattaa kysyä, miten haastattelutilannetta voidaan helpottaa. Myös vammasta saa ja pitää kysyä.
”Ilman muuta pitää kysyä, koska sillä voi olla vaikutusta työtehtävään ja siitä suoriutumiseen. Samassa yhteydessä voidaan selvittää ja testata myös tilojen esteettömyys – ja tehdä mahdollisia säätöjä tarpeen mukaan”, Heidi Torn painottaa.
Työn ja hakijan yhteensopivuutta voi testata myös työsimulaatiolla.
Vaihtoehtona vuokratyö: Työkanava ja Remmi
Työntekijää ei tarvitse välttämättä palkata itse. Tämän mahdollistavat noin vuosi sitten perustetut henkilöstöpalveluyritykset, Työkanava ja Remmi. Molemmat välittävät vaikeasti työllistyviä tekijöitä eri alojen erilaisiin tehtäviin – Remmi valtakunnallisesti, Työkanava toistaiseksi Uudellamaalla.
”Työkanavan yhteistyömalli vaihtelee perinteisestä henkilöstövuokrauksesta työtiimin vuokraamiseen tai lyhyisiin/pidempiin työsuhteisiin. Työntekijä saa tarvitsemansa valmennuksen ja työnantaja ilmaisia koevuoroja päätöksentekonsa tueksi. Koevuoroja tarvitaan myös hinnoittelun perusteena olevan työkykykertoimen määrittelemiseksi”, palveluesihenkilöt Kim Lautamo ja Niina Takalo kertoivat.
”Työnantajavastuu on Työkanavalla, ja työntekijä saa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa sekä kaikki asiaankuuluvat työsuhde-edut. Ja jos työnantaja haluaa palkata Työkanavan kautta työllistyneen tekijän suoraan, sekin onnistuu.”
Henkilöstönvuokrausta, työnvälitystä ja työhönvalmennusta tarjoava Remmi on 70 yrittäjästä muodostuvan tukiryhmän perustama osakeyhtiö. Yhteiskunnallinen yritys ei jaa osinkoja vaan käyttää tuotot toiminnan laajentamiseen. Hallituksen puheenjohtaja Mika Mustakallion mukaan ensimmäisenä toimintavuotena on oltu vaikuttamassa 87 henkilön työllistymiseen.
”Työnhakijarekisterissämme on noin 450 aktiivista, laadukasta ammattilaista hyvin monilta eri aloilta. Uusista hakijoista osa etenee haastattelusta suoraan Mukaan Remmiin -keikkatyölistalle ja osa Remmi Työnhakukaveri -työhönvalmennusprosessiin”, hän kertoi.
Remmin rekrytointiprosessi on selkeä ja helposti lähestyttävä. Työnhakija saa apua tuleviin työhaastatteluihin valmistautumisessa. Remmin työntekijä varaa ajan työhaastattelulle ja menee tarvittaessa paikalle myös itse.
”Osa- tai pikemminkin täsmätyökykyisen työllistäminen ei ole lisävaiva. Olennaista on, että erityispiirteisiin asennoidutaan erityisosaamisena tai sen mahdollisuutena”, Mustakallio sanoo.
Pelottaako vammaisen henkilön työllistäminen? Kokeile henkilöstövuokrausta!
Vamlasin, Vatesin ja Kehitysvammaliiton yhteinen Työmaailman parannusviikko järjestettiin syyskuussa 2023 kaksipäiväisenä webinaarikokonaisuutena. Tilaisuus oli tarkoitettu työnantajille, työllisyystoimijoille, oppilaitoksille ja muille monimuotoisesta työelämästä kiinnostuneille.
Lue lisää:
Työmaailman parannusviikot 2/3: Enemmän ja ehjempiä työuria joustavilla ratkaisuilla | Vamlas
Työmaailman parannusviikot 3/3: Työllä ja työyhteisöön kuulumisella kuntouttava vaikutus | Vamlas