Tiina Jaakola kertoo blogissaan, miten hän on kokenut viittomakielen tulkkauspalvelun asiantuntijatehtävissä. Kuurosokeiden tulkkausta käyttävä Jaakola pohti tilannetta huhtikuussa 2018, kun hän toimi Vamlasissa projektikoordinaattorina. Lopussa on Jaakolan päivitys nykytilanteesta.
Monia on kiinnostanut kuulla, miten työelämätulkkaus toimii hanke- ja asiantuntijatehtävässäni. Työskentelen suomenkielisessä ympäristössä, jolloin tulkkauspalvelulla on minulle suuri merkitys. Haluaisin ajatella, että tulkkauspalvelu on meitä kaikkia varten, ei vain minua itseäni varten. Törmään silti edelleen kommentteihin kuten ”sinun tulkkisi…”. Olen miettinyt, miten kuvailisin tämänhetkistä tilannettani työssä. Sitten keksin nopanheiton. Avaan ensin hieman tulkkauspalvelun taustaa.
Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu kuului aiemmin kunnille. Kunnat olivat vammaispalvelulain perusteella velvollisia myöntämään tulkkauspalvelua kuulovammaisille henkilöille vähintään 180 tuntia vuodessa. Jos henkilö ei kuulovamman lisäksi näe hyvin tai on täysin sokea, niin hänelle oli myönnettävä tulkkauspalvelua vähintään 360 tuntia vuodessa. Käytännössä luvut muodostuivat enimmäismääriksi. Tämän lisäksi päätös riippui siitä, missä palvelunkäyttäjä asui. Tällaista eriarvoisuutta haluttiin vähentää siirtämällä järjestämisvastuu Kelaan vuonna 2010. Silloin kukaan ei vielä osannut aavistaa mitä tulisi tapahtumaan. Itse tajusin uuden tilanteen yllättävän nopeasti, jo loppusyksystä 2010 erään asian selvittelyn yhteydessä. Tuntimäärän rajoitus poistui Kelassa, mutta monet asiat menivät aika sekaisin.
Vieras tulkki ei tunne työtäsi
Palaan nyt nopanheittoon. Heität noppaa melkein joka päivä. Saat hyviä numeroita yhä harvemmin, mutta jos sinulla on tuuria, saat numeroksi 5 tai 6. Numerot 5 ja 6 tarkoittavat sitä, että voit toimia vapaasti ja saat keskittyä työhösi murehtimatta tulkkauspalvelun toimivuutta. Palvelu sujuu. Tulet ymmärretyksi ja sinua ymmärretään. Voit soittaa, kun tulee jokin asia mieleen. Voit vastata puhelimeen, koska paikalla on hyvin valmistautunut ja tuttu tulkki. Mutta jos osut nopan kanssa numeroihin 3 tai 4, niin saatat ymmärtää muita, mutta et välttämättä tule itse ymmärretyksi oikein. Tai toisinpäin. Työsi on tulkille etäinen asia, eikä tulkin taito välttämättä riitä jokaiseen tilanteeseen. Silti tulkki pärjää jotenkuten. Tulkki ei kuitenkaan tiedä, miten toimia sinun ja työyhteisösi kanssa pystyäkseen tulkkaamaan aivan sujuvasti. Entä mitä tapahtuu, jos osut nopanheitossa numeroihin 1 tai 2? Tämä on valitettavasti tapahtunut nykyään yhä useammin. Tällöin tulkkeja ei esimerkiksi löydy ollenkaan, mutta tämä ei ole ainoa haaste.
Asiantuntijatyössä ei kertakaikkiaan käy, että on joka päivä vieras tulkki. Vieras tulkki ei tiedä työstäni mitään, ei ymmärrä käyttämääni ammattisanastoa, eikä tunne sidosryhmiä joiden kanssa olen tekemisissä. Hän ei esimerkiksi tiedä, tunnenko tämän henkilön entuudestaan vai en, ja niin edelleen. Vaihtuva tulkki ei tunne minua ja työyhteisöäni, jotta osaisi tulkata oikealla sävymerkityksellä. Tulkki ei tiedä, mistä työyhteisössä puhutaan, kun keskusteluissa esimerkiksi viitataan edellisen päivän yhteiseen palaveriimme. Vaihtuvien tulkkien perehdyttämiseen kuluu yllättävän paljon aikaa.
On todella tärkeää, että työelämätulkkauksessa on ainakin pari tulkkia, jotka pystyvät sitoutumaan tulkkaukseen säännöllisesti. Tällä hetkellä Kela ei valitettavasti ole mahdollistanut tätä, mutta tilanne onneksi elää koko ajan.
Työelämätulkkauksen tilanne syksyllä 2018
Olen hakenut Vamlasin hanketyön päättymisen jälkeen uutta työtä. Sopivia työelämätulkkeja on edelleen heikosti saatavilla pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu siitä, että Kela myöntää minulle vain kuurosokea-tuotteelle sopivia tulkkeja, vaikka pärjäisin myös viittomakieli-tuotteen hallitsevan tulkin kanssa. Tämä on johtanut siihen, että olen joutunut etsimään töitä myös muilta alueilta, joilla sopivia työelämätulkkeja on paremmin saatavilla. Toivottavasti tähän saadaan jokin toimivampi ratkaisu pian.
Tiina Jaakola
Tiina Jaakola työskenteli Vamlasissa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen projektikoordinaattorina lokakuusta 2016 huhtikuuhun 2018, hankkeen päättymiseen saakka. Vuodenvaihteessa 2017-2018 toteutetun Kelan kilpailutuksen jälkeen sopivien työelämätulkkien saatavuus huononi. Tulkit vaihtuivat päivittäin, mikä hankaloitti työtehtävien suorittamista ja kommunikointia työtovereiden kanssa. Lue Vamlasin mielipidekirjoitus tulkkauksesta Helsingin Sanomissa keväällä 2018