Aihe: Nuoret

Suomalaisten vammaisten nuorten koronaeristyskertomukset keväältä 2020 tuovat esille suurta vaihtelua pandemiaelämään sopeutumisessa sekä vammaisuuden kokemuksessa koronaeristyksessä, Vamlasin kehittämispäällikkö Karoliina Ahosen ja yliopistotutkija Reetta Mietolan tuore tutkimus paljastaa.

Vamlas järjesti keväällä 2020 koronakisaksi nimetyn tempauksen, jossa kutsuttiin vammaisia, pitkäaikaissairaita ja neuropoikkeavia nuoria kertomaan omasta koronaeristysarjestaan itse valitsemallaan tavalla. Säätiön vastaanottamat esseet, runot, kuvakollaasit, sarjakuvat ja videot olivat paitsi luovuudessaan itseisarvoisesti merkittäviä, ne tarjosivat myös yhteiskunnallisesti äärettömän arvokasta (ja valitettavan harvinaista) ensikäden tietoa pandemiaeristäytymisen vaikutuksista tähän nuorisoryhmään.

Vamlasin kehittämispäällikkö Karoliina Ahonen sekä vammais- ja nuorisotutkimukseen erikoistunut tutkija Reetta Mietola Helsingin yliopistosta tarttuivat yhteensä 14 koronatyöstä saatuun arvokkaaseen dataan ja kirjoittivat nyt julkaistun artikkelin, jonka analyysi keskittyy yhtäältä hegemonisiin koronaeristysnarratiiveihin ja niissä rakentuviin toimijuuspositioihin, toisaalta vammaisuuden narratiiviin tässä kontekstissa.

Tutkimuksen lähtöpisteenä oli alun perin selvittää yleisesti, kokevatko vammaiset nuoret koronaeristyksen jollakin erityisellä tavalla. Narratiivien tarkempi analyysi kuitenkin paljasti monien niistä kuvailevan korona-arkea ja -eristystä hyvin yleisesti jaetulla kulttuurisella narratiivilla, eikä niinkään tietyn rajatun nuorisoryhmän kokemuksina. Osassa teksteistä vammaisidentiteetti esiintyi kertomuksen etualalla, selkeänä narratiivin juonellisena rakennuspalikkana, mutta enimmäkseen vammaiselementti pysyi kertomuksissa taka-alalla tai jopa puuttui monesta narratiivista kokonaan.

Näiden havaintojen pohjalta Ahonen ja Mietola sovittivat tutkimuksen tulokulman uusiksi tarkastelemaan vammaisuuden narratiivia koronaeristyskertomuksissa hegemonista koronaeristysdiskurssia vasten, ja sitä kuinka tarkasteltujen narratiivien kertojat positioivat oman vammaisuutensa tähän kontekstiin. Tutkimuksen löydökset valaisevat nuorten kertomusten suurtakin vaihtelevuutta toisaalta kriisitilanteeseen “sopeutumisen” (fitting), toisaalta siihen “sopeutumattomuuden” (misfitting) kannalta.

Useissa teksteissä koronaeristäytyminen ei johtanut suuriin muutoksiin nuoren kokemuksessa itsestään tai vammaisuudestaan. Muutamat kertomukset tekivät näkyväksi sen, kuinka eristäytyminen jopa vähensi vammaisuuden kokemusta kertojan elämässä. Joillakin nuorista eristäytyminen on kuitenkin johtanut entistä syvempään “sopeutumattomuuden” (misfit) tunteeseen sekä korostanut entisestään heidän vammaisuuden kokemustaan.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen löydökset asettavat kyseenalaiseksi vammaisuuden käyttämisen ensisijaisena tekijänä vammaisten nuorten koronaeristyskokemuksia selitettäessä sekä haastavat ne perspektiivit, jotka asettavat vammaiset nuoret lähtökohtaisesti yhdeksi ryppääksi, jota vammaisuuden kokemus yhdistää. Tällainen lähestymistapa ei ota huomioon ryhmän kiistatonta heterogeenisyyttä, eikä välttämättä myöskään kunnioita vammaisten nuorten omia itsemäärittelyitä.

Tämä ei tarkoita, etteikö vammaisuudella olisi merkitystä vaan lähinnä sitä, että vammaisuuden vaikutukset ovat hyvin monitahoisia ja riippuvat yksilöllisistä olosuhteista sekä myös henkilöön kohdistuvista ulkoisista vaikuttajista, kuten hänen käyttämistään vammaispalveluista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Esimerkiksi eräs nuori, joka ei itse asettanut omaa vammaisuuttaan narratiivinsa etualalle, mainitsi kuitenkin joutuneensa täyseristykseen omassa palveluasumisyksikössään, jossa kiellettiin paitsi asukkaiden itsensä ulosmeno niin myös kaikki vierailijakäynnit.

Siltikin olisi hyvin yksinkertaistavaa väittää, että vammainen nuori olisi automaattisesti erityisen haavoittuvassa asemassa meneillään olevan kriisin aikana. Todenmukaisempaa on huomata, että nuorten narratiivit maalaavat monitahoisen kuvan hyvin erilaisista koronaeristyskokemuksista, joihin vaikuttaa lukuisa määrä useita eri sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka ovat myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Lue koko englanninkielinen artikkeli täältä.

Kaikki nuorten koronakisateokset keväältä 2020 löytyvät täältä.

Jaa tämä: