Aihe: Nuoret, Työelämä

”Avainsanoja Watti-hankkeen työnantajayhteistyössä ovat olleet aktiivinen yhteydenpito, tarpeiden kartoittaminen, selkeä viestintä sekä työn muotoilun eri mahdollisuudet”, hankepäällikkö Marko Ylisirkka sanoo.

Teksti: Sari Lapinleimu Kuva: Hannu Tarvainen, ammattiopisto Luovi

Ammattiopisto Luovin ja Koulutuskuntayhtymä OSAOn yhteisessä Watti-hankkeessa on edistetty Pohjois-Pohjanmaan alueen työnantajien, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä opiskelijoiden välistä vuoropuhelua. Siinä on kehitetty toimintatapoja, jotka helpottavat työnantajien ja opiskelijoiden kohtaamista sekä erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä.

”Oppilaitoksilla ei ole ollut välttämättä aina aikaa kuunnella nopeasti muuttuvassa maailmassa toimivia yrityksiä tai tarjota näille joustavia toiminta- ja työllistämismalleja. Useat yritykset eri toimialoilla ovat kertoneet, että heillä on akuutti työvoimapula. Pelkona on, että osaava työvoima katoaa muihin maakuntiin Watti-hankkeen kohdealueena olevalta Pohjois-Pohjanmaalta”, hankepäällikkö Marko Ylisirkka taustoittaa.

”Työ ja tekijä tulee saada kohtaamaan mielellään jo opintojen aikana, jolloin myös siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen sujuu joustavasti. Yksi avain tähän on työelämässä oppimisen monipuolinen hyödyntäminen, esimerkiksi koulutus- ja oppisopimuksen avulla.”

Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneita opiskelijoita ohjataan ja tuetaan siirtymään suoraan työelämään. Toisaalta oppilaitoksiin pyritään saamaan lisää uusia hakijoita työvoimapulasta kärsiville aloille. Tätä työtä on tehty Luovissa ja OSAOssa jo pitkään, mutta Watti-hankkeen myötä tekemiselle on saatu tervetulleita lisäresursseja.

”Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on avain onnistuneeseen oppimiseen. Oppilaitosten tehtävä on kannatella ja vahvistaa tätä yhteistyötä. Työpaikkojen ja oppilaitosten välinen avoin vuoropuhelu vahvistaa oppilaitosten työelämätuntemusta, turvaa työpaikoille ammattitaitoista työvoimaa sekä auttaa rakentamaan sujuvia oppimispolkuja opiskelijoille.”

Moniosaaja vai täsmäosaaja?

Yksi syy työvoimapulaan löytyy tuleville työntekijöille määritellyistä hakukriteereistä: yritykset hakevat helposti moniosaajaa, vaikka paras lääke niiden tarpeisiin saattaisi olla täsmäosaaja.

Täsmätyötehtävä tarkoittaa kohdennettua tai räätälöityä työtehtävää, joka on suunniteltu tietylle tekijälle. Erityistukea tarvitsevat osaajat hyötyvät räätälöidyistä työtehtävistä, joissa heidän vahvuutensa pääsevät esille.

”Kun työnantajilta kysytään, voisivatko ydinosaajat tarvita apua, joka mahdollistaisi keskittymisen varsinaisiin, keskeisiin työtehtäviin, vastaus on aika usein kyllä. Tietoa, asennemuutosta, työkaluja ja uusia toimintatapoja siis tarvitaan.”

Watti-hankkeessa on otettu yhteyttä kaikkiaan yli kuuteenkymmeneen eri kokoiseen ja eri aloilla toimivaan työnantajaan Pohjois-Pohjanmaalla. Yhteydenpitoa on jatkettu yrityksiin, jotka ovat kiinnostuneet yhteistyöstä, ja niiden tarpeita on kuunneltu tarkalla korvalla. Toimiviksi keinoiksi ovat osoittautuneet muun muassa työnantajille järjestetyt suunnittelusprintit, asiakaskuuntelut ja muut kumppanuustyöpajat. 

”Näissä kohtaamisissa on keskusteltu siitä, miten työnantajan ja oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö sujui sillä hetkellä, mitä työnantajat yhteistyöltä odottavat, ja mitä tekijöitä ne pitävät onnistuneen työssäoppimisjakson tai työllistämisen kannalta tärkeimpinä.”

10 askelta onnistuneeseen työnantajayhteistyöhön

Työnantajien kanssa käydyissä työpajoissa nousivat esiin muun muassa seuraavat toiveet ja tarpeet:

  1. Joustavat polut, erilaiset työllistämisen mallit: osa-aikaisuus, kokoaikaisuus, eri pituiset oppisopimuskoulutusjaksot jne. Joustavuus alentaa työllistämisen kynnystä, jolloin mahdollisimman moni täsmäosaaja saa mahdollisuuden päästä kiinni työelämään.
  2. Mahdollisimman kattava ennakkotieto opiskelijan työ- ja toimintakyvystä, ohjauksen tarpeesta, erityisosaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Kaikki vinkit oppilaitokselta ja opiskelijan verkostolta ovat työnantajalle tärkeitä: mitä paremmin tulijan erityistaidot ja -ominaisuudet ovat tiedossa, sitä paremmin ne voidaan ottaa huomioon työtehtäviä mietittäessä.
  3. Työtehtävien pilkkominen osiin: Ratko-menetelmän hyödyntäminen (lisätietoa Ratkosta artikkelin lopussa). Työn tekeminen sujuu, kun sen asettamat vaatimukset ja työntekijän toimintakyky vastaavat toisiaan – ja kun jokainen työntekijä voi keskittyä omaan, selkeästi määriteltyyn työtehtäväänsä.
  4. Yritykseltä vaadittavien resurssien arviointi ja huomioon ottaminen aikataulu- ja taloudellisissa paineissa: tarvittavan tuen ja ohjauksen huolellinen ennakointi ja suunnittelu työpaikalla.
  5. Opiskelijoiden ohjaaminen siten, että he osaavat kertoa työpaikalla myös itse tuen tarpeestaan sekä siitä, miten he oppivat työtehtäviä parhaiten.
  6. Toimiva tukiverkosto. Opiskelijan tukena voi olla työpaikkaohjaaja, opettaja ja/tai työhönvalmentaja – ja parhaimmillaan koko työyhteisö. On tärkeää luoda rohkaiseva ilmapiiri, jossa kannustetaan uusien asioiden yrittämiseen ja sallitaan myös virheet.
  7. Selkeät tavoitteet ja välitavoitteet, näiden kertaaminen sekä uuden työntekijän oikeanlainen tuki ja ohjaus tarpeen mukaan (ei liikaa holhousta). Tilannepäivitykset työsuhteen edetessä.
  8. Työyhteisön oikea asenne ensimmäisestä päivästä lähtien. Työssäoppija voi olla tulevaisuudessa vakituinen työkaveri ja osa työyhteisöä: se miten hänet otetaan vastaan ja mukaan porukkaan, on merkittävää niin työhön kotiutumisen kuin tulevien töiden sujumisen kannalta.
  9. Oppilaitosten (tai muiden toimijoiden) apu taloudellisten ja ohjauksellisten tukien selvittämisessä – etenkin työllistymisen alkuvaiheessa. Haastavaksi tämän tekee se, että myöntämisperusteet vaihtelevat alueittain.
  10. Säännöllinen dialogi työnantajan ja oppilaitoksen välillä.

Uusia toimintatapoja, enemmän ymmärrystä

Watti-hankkeessa kehitetään toimintatapoja, joiden avulla oppilaitosten ymmärrys yritysten arjesta voidaan nostaa uudelle, hyvin käytännölliselle tasolle.

”Hanke on antanut jo toiminnan aikana lisäbuustia, jonka myötä esim. ammattiopisto Luovissa on aloitettu henkilöstön työelämäjaksot yrityksissä. Jaksot ovat 1–5 päivän mittaisia, ja niiden aikana päästään tutustumaan työnantajien arkeen, toimintoihin ja erilaisiin tarpeisiin. Työelämäjakson jälkeen henkilöstö tekee oppilaitoksen asiakkuudenhallintajärjestelmään tarvittavat merkinnät, josta löytyy kaikki oleellinen tieto yhteiseen käyttöön.”

Myös työelämän edustajia kutsutaan vierailemaan oppilaitokseen ja tutustumaan sen arkeen. Samalla yrityksille selviää, miten omaa alaa nykypäivänä opiskelijoille opetetaan.

”Edellä mainituista henkilöstön työelämäjaksoista ja yritysten jalkautumisesta ammatillisiin oppilaitoksiin ollaan hankkeen kautta koostamassa selkokielistä info-opasta. Tietoa aiheen tiimoilta on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan eri lähteissä. Toive tällaisesta oppaasta on tullut yrityksiltä ja oppilaitosten henkilöstöltä.”

Eivätkä työkalut tähän lopu… 

Oppaita on tehty myös muista työnantajayhteistyön kannalta keskeisistä teemoista.

Sopivaa työtä kaikille -oppaalla on haluttu helpottaa erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamista työpaikoilla. Työllistymisen ohjaus- ja tukimallissa on puolestaan kuvattu opiskelijan polkua työelämään opintojen aikana.

Painetulla työpaikkaohjaajan oppaalla on haluttu varmistaa, että yrityksen nimeämä vastuuhenkilö pystyy suoriutumaan opiskelijan tai vastikään valmistuneen ohjauksesta oman toimensa ohessa.

”Vaikka painettuja esitteitä ja oppaita nykyään vähätellään, 80 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että taskuun menevää pientä täsmäopasta tarvitaan. Se kulkee mukana ja on helppo jättää vaikkapa kahvihuoneen pöydälle. Sähköinen materiaali löytyy myös oppilaitosten www-sivuilta.”

Watti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja videoita löytyy täältä:
https://luovi.fi/hankkeet/watti-vastavuoroisuutta-tyoelamayhteistyohon/

Intoa ja ideoita alumneilta

Watti-hankkeen aikana on päästy pilotoimaan myös alumnitoimintaa. Tämä korkeakoulumaailmasta tuttu malli on jalkautumassa vähitellen myös ammatillisiin oppilaitoksiin. Alumnitoiminnalla edistetään ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta sekä hakeutumisvaiheen opiskelijoiden että työnantajien kannalta.

”Alumnit ovat tuoneet erilaisissa tilaisuuksissa tuoretta viestiä suoraan työelämästä koulutukseen hakeutuville, opiskelijoille ja muille asianosaisille. Heidän avullaan valmistuneiden ja työllistyneiden opiskelijoiden kokemukset ja urapolut tulevat näkyviksi.”

Tähän mennessä alumnitoiminnan pilotointiin on saatu mukaan yli kolmekymmentä valmistunutta. Osa heistä on osallistunut vanhempainiltoihin ja muihin infotilaisuuksiin. Näiden tilaisuuksien lisäksi on järjestetty alumnien yhteisiä kokoontumisia, joissa he ovat voineet verkostoitua keskenään.

”Alumnitoimintaa aiotaan hyödyntää ja kehittää myös hankkeen päätyttyä. Sekä Luovissa että Koulutuskuntayhtymä OSAOssa on tarkoitus jalkauttaa alumnitoiminta jollakin tasolla oppilaitosten perustehtävään.”

Koulutuskuntayhtymä OSAOn hankkeessa tuotettuja alumnivideoita löytyy täältä:
https://www.osao.fi/hankkeet/watti/

*****************

     

Tästä puhutaan

Pohjois-Pohjanmaan alueella toteutetun Watti-hankkeen päätoteuttaja on Ammattiopisto Luovi ja sen kumppanina Koulutuskuntayhtymä OSAO. Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) -rahoituksella, jonka on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Luovista hankeorganisaatioon kuuluvat hankepäällikkö Marko Ylisirkka sekä opinto-ohjaaja, työelämäkoordinaattori, tutkintokoulutuksen ohjaaja ja valmentavan koulutuksen ohjaaja. OSAOsta mukana ovat hankekehityspäällikkö ja hankesuunnittelija.

Lisätiedot:
Hankepäällikkö Marko Ylisirkka, 040 319 3610, marko.ylisirkka@luovi.fi

*****************

Ratkolla työnkuvat kohdilleen 

Vamlasin kehittämällä Ratko-menetelmällä olemassa olevia tehtävänkuvia muotoillaan ja jaetaan uudelleen. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun vammaiselle tai täsmätyökykyiselle henkilölle tai pitkältä sairauslomalta palaavalle työntekijälle mietitään sopivia tehtävänkuvia – tai kun olemassa olevat työnkuvat kaipaavat kirkastamista ja tehtävien uudelleenjakamista.

Lue lisää:
Ratko pähkinänkuoressa (esite)
Mielikuvista faktoihin, ennakkoluuloista luovuuteen (blogikirjoitus)
Ratko-mallin kannattavuudesta rohkaisevia tuloksia (artikkeli)
Tavoitteena työelämä | Vamlas (artikkeli)

 

Jaa tämä: