Aihe: Blogi, Ihmisoikeudet, Nuoret, Työelämä

Vammaisia tai muita vähemmistöjä tukemalla ei ole tarkoitus nostaa heitä yhteiskunnassa muiden yläpuolelle, vaan tavoitteena on vain saattaa heidät samalle lähtöviivalle muiden kanssa, 15-vuotias bloggaaja Samuel Pulkkinen toteaa. 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Tuntuu, että ennen niitä ei ollut edes olemassa. Nyt niistä puhutaan kaikkialla, ja niitä pidetään yksinä maailman pääarvoista. Olen todella iloinen ja ylpeä, että tähän suuntaan on menty. Laajasta huomiosta huolimatta monet tasa-arvon perusperiaatteet tuntuvat olevan silti monille epäselviä. Ymmärrän tämän kyllä hyvin, sillä joskus tasa-arvosta kerrotaan vääriä faktoja. Se aiheuttaa luonnollisia ennakkoluuloja, mutta tämän blogin tarkoituksena on kitkeä niitä ennakkoluuloja pois. Aiheenani on siis, että mitä tasa-arvo mielestäni todellisuudessa on. 

Kuulen monesti, että joidenkin mielestä tasa-arvon periaatteena on juuri luoda epätasa-arvoa nostamalla esim. vammaiset ja muut vähemmistöt muita ylemmäs. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, mutta tällainen ajatus on ihan normaali, jos ei perehdy asiaan tarkemmin. Tasa-arvon tehtävä on kuitenkin taata jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet ja oikeudet. Mistä aiemmin kuvattu harhakuva sitten syntyy? Tasa-arvoon kuuluu vahvasti se, että joitakin ihmisiä, esim. vammaisia, tuetaan enemmän kuin muita, jotta he olisivat yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa. Tämä voi laukaista ajatuksen, että ”minua ei tuettu tai autettu, joten tämähän on epätasa-arvoa”. 

Miksi tämä ei pidä paikkaansa? Otetaan tähän väliin rento, mutta havainnollistava esimerkki. Kuvitellaan, että Matti, Aava ja Alina ovat katsomassa jalkapalloa aidan ulkopuolella. Aita on kuitenkin korkea, joten he kaikki tarvitsevat laatikon pystyäkseen katsomaan. Aava on lyhyempi kuin muut, mutta koska halutaan olla tasa-arvoisia, jokainen saa yhden laatikon. Näin Matti ja Alina pystyvät näkemään jalkapallo-ottelua, mutta Aava ei, sillä hänelle ei riitä yksi laatikko. Onko tämä tasa-arvoa? Jokainen sai yhden laatikon, mutta tasa-arvo ei toteutunut. Aavan täytyy saada kaksi laatikkoa, jotta hän ylettää katsomaan peliä. Näin jokainen näkee ja ovat yhdenvertaisessa asemassa, eikä kukaan heistä ole toista paremmassa tilanteessa. Ei edes Aava, vaikka hänellä onkin kaksi laatikkoa. Tämä havainnollistaa sen, että tasa-arvon toteutumisessa joitain joudutaan tukemaan enemmän. Silti ketään ei tueta niin, että hän olisi ylemmällä tasolla kuin muut. Tavoitteena on, että jokainen on yhdenvertaisessa asemassa. Alinaa, Mattia tai Aavaa ei haluta nostaa toista ylemmäs. 

Tarkoittaako tasa-arvo sitten sitä, että vain vammaisia pitää tukea pääsemään yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa? Ei ollenkaan. Vaikka sinulla ei olisi mitään diagnoosia, mutta huomaat eriarvoisuutta tai et ole tasavertainen muiden rinnalla, sinuakin halutaan tukea, jotta olisit samalla viivalla. Jokaisella on oikeus olla tasa-arvoisessa asemassa! 

Minusta meidän pitäisi esimerkiksi keskittyä tasa-arvoon myös työelämässä. Sillä ei saisi olla mitään väliä, että onko kyseessä nais- tai miesvaltainen ala. Arvostuksen, työolojen ja palkan pitäisi olla yhdenvertaisia. Sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä työelämässä. Niin naiset kuin miehet ovat yhtä hyviä työntekijöitä ja ansaitsevat tasa-arvoisen kohtelun. 

Tosin, jokaisella on myös vastuu hyväksyä muiden yhdenvertaisuus, tukeminen ja tasa-arvo. Kukaan meistä ei saa pilkata, jos toinen tarvitsee apua. Hänet halutaan vain nostaa samalle tasolle, jolla sinäkin olet.  

Samuel Pulkkinen

Samuel Pulkkinen on 15-vuotias lyhytkasvuinen bloggaaja. Hän haaveilee voivansa isona olla itsenäinen, elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja tehdä töitä media-alalla esimerkiksi tiedottajana. Samuelin vapaa-aika kuluu harrastuksissa ja rentoilun parissa.


Blogi on kirjoittajan persoonallinen näkemys kirjoituksen teemasta. Se voi kertoa omakohtaisista kokemuksista ja haastaa lukijat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Blogeissa esitetyt mielipiteet eivät edusta Vamlasin kantaa, eikä Vamlas vastaa niissä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta.

Lue muita nuorten blogeja:
Elämää kuulovamman ja kasvomaskien kanssa | Vamlas
Because of My Body – vammaisuudesta ja seksuaalisuudesta | Vamlas
Päivätoiminta ja eläkeputki – vai opiskelu ja työelämä? | Vamlas

Jaa tämä: