Vamlasin esteettömän rekrytoinnin työpajoissa on etsitty syitä siihen, miksi vammaiset työnhakijat ja työnantajat kulkevat toistensa ohi. Ongelmana ovat usein pikemminkin toimimattomat käytännöt kuin asenteet.
Työmarkkinat kärvistelevät työvoimapulan kynsissä ja vihdoin on herätty huomaamaan, että myös vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työpanokselle on todellista tarvetta. Käyttämätöntä potentiaalia ja osaamista onkin. Arvioidaan, että vain 15-20 prosenttia vammaisisista ihmisistä on työelämässä, vaikka heidän koulutustasonsa on yhtä korkea kuin muiden.
Usein kuulee sanottavan, että pääasiallisena pullonkaulana työmarkkinoille pääsyyn ovat työnantajien asenteet.
Vammaiset ihmiset kokevat työnhakutilanteessa muita useammin ennakkoluuloja ja osaamisen ohittamista. Näitä kokemuksia ei käy kieltäminen. Olisiko kuitenkin mahdollista luoda niin hyviä käytäntöjä, että rekrytoijan ”huonokaan asenne” ei lipsahtaisi työllistymisen esteeksi? Ja onko edes niin, että asenteet ovat suurin ongelma?
Aloitimme kesällä Vahti-hankkeen esteettömän ja saavutettavan rekrytoinnin työpajat yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. Ja yllätys, yllätys: ongelmakohdat ovat osoittautuneet enemmänkin käytännöllisiksi kuin asenteellisiksi! Ei kovin hyvin osata, ei tiedetä, ei ole tultu ajatelleeksi, ei ole aikaa – eikä rekrytoidessa ole totuttu siihen, että hakijalla on jokin vamma.
Rekrytoija ja työnhakija kulkevat toistensa ohi
Kehitämme esteetöntä rekrytointiprosessia Design for All -periaatteen hengessä. Toisin sanoen haluamme, että työnhakeminen olisi mahdollisimman esteetöntä, saavutettavaa ja yhdenvertaista meille kaikille: vammaisille ja vammattomille, etnisille vähemmistöille, maahanmuuttajataustaisille, nuorille ja ikääntyneille jne. Kun lähdetään liikkeelle hakijoista, joilla on eniten ongelmia, päädytään kaikille sopivimpaan ratkaisuun.
Esteettömän rekrytoinnin työpajoissamme kohtaavat rekrytoijat, osatyökykyiset ja vammaiset työnhakijat, työllistämisen ammattilaiset sekä monimuotoisuusjohtamisen, esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntijat.
Tähän mennessä olemme nostaneet näkyviin rekrytointipolkujen kriittisiä ongelmapisteitä. Ja niitä riittää. Ei olekaan ihme, että työn tarjoaja ja työtä hakeva kulkevat omilla poluillaan toistensa ohi.
Miten kysyisin haastattelussa vammasta ja muita pulmia
Ongelmat ovat konkreettisia: Työnhakija miettii, mistä löytäisi tietoa yrityksen arvoista. Mitähän työpaikkailmoituksessa mahdetaan sanoa, ihmettelee joku, koska ruudunlukuohjelma ei toimi nettisivulla. Kuinka saisin selville, miten paljon tehtävässä tarvitaan fyysistä toimintakykyä? Miksi hakemukseen täytyy kirjoittaa romaani, vaikka haen suorittavaa työtä? Pääsenköhän haastattelupaikkaan pyörätuolilla? Miten löydän perille?
Työnantaja puolestaan ei tiedä, kuinka laatisi kaikille saavutettavan työpaikkailmoituksen. Miten ja missä ilmoittaisi, jotta tavoittaisi kaikki potentiaaliset hakijat? Mitkä kriteerit sulkevat turhaan pois hakijoita? Miten kysyä haastattelussa fiksusti vammasta tai sairaudesta? Miten kohdata erilainen hakija?
Kuka tietää, kuinka paljon työsuhteita jää luomatta käytännön hankaluuksien ja epävarmuuden takia. Seuraavassa vaiheessa pureudumme siihen, miten ongelmapisteistä päästään yli. Pyrimme keräämään kokoon jo olemassaolevia mutta myös uusia ja tuoreita tapoja toimia rekrytoinnissa toisin.
On surullista, että vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten osaaminen on keksitty nostaa esiin vasta työvoimapulan koitellessa työmarkkinoita. Mitä mieltä ylipäänsä on luokitella ihmisiä rajoitteiden mukaan – eikö merkittävämpää aina ja kaikilla ole osaaminen ja kyvyt?! Nyt jos koskaan on oikea aika vaikuttaa siihen, että työnhakijat ovat samalla viivalla ja osaaminen todella ratkaisee työntekijävalinnoissa.
Minna Tarvainen
Vahti-hankkeen Esteettömän ja saavutettavan rekrytointiprosessin työpajat
Tavoitteena on löytää rekrytointikäytäntöjä, jotka palvelevat mahdollisimman moninaista joukkoa työnhakijoita. Niiden avulla työnantajat voivat tavoittavat aiempaa laajemman hakijapotentiaalin.
Ensimmäisessä työpajassa kesäkuussa 2018 haettiin rekytointipolkujen ongelmakohtia. Syyskuun pajassa ideoitiin ratkaisuehdotuksia. Kolmannessa pajassa luodaan konkreettisia käytänteitä ja testataan niitä. Vuodenvaihteeseen mennessä julkaistaan video ratkaisuista ja tietopaketti rekrytoinnin tueksi.
Mukana ovat:
- Helsingin kaupunki
- Oikotie Työpaikat
- Barona
- Vastuullinen kesäduunikampanja
- Lumentia Henkilöstöpalvelut
- Uudenmaan TE-toimisto
- Aulikki Sippola, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija
- Kokemusasiantuntijoita
- ADHD-liitto
- Autismisäätiö
- Vates-säätiö
- Vamlas
Vamlasin blogiperiaatteet
Blogi on kirjoittajan persoonallinen näkemys kirjoituksen teemasta ja siinä voi kertoa omakohtaisista kokemuksista ja haastaa lukijat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Blogeissa esitetyt mielipiteet eivät edusta Vamlasin kantaa eikä Vamlas vastaa niissä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta.
Jos haluat kirjoittaa Vamlasin blogiin, ota yhteyttä sari.pohjola(at)vamlas.fi