Vamlas on ollut mukana kehittämässä saavutettavaa ja innovatiivista osuustoimintaa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeessa. Olemme oppineet hankkeessa paljon uutta, ja koonneet tähän tiiviin tietopaketin osuustoiminnasta.
Osuuskunta on mielenkiintoinen yritysmuoto, koska sen joustavuus mahdollistaa monta eri toteutustapaa. Nykyään osuuskunnan voi perustaa yksinkin, jos haluaa toimia yrittäjän statuksella ja vastata kaikesta itse. Osuuskunnassa on oltava jäseniä vähintään 7, jos jäsenet haluavat säilyttää työntekijän statuksen, koska tällöin kunkin jäsenen omistusosuus jää alle 15 prosentin. Riittävän jäsenmäärän lisäksi osuuskunnan on tärkeää tehdä työsopimus jokaisen jäsenen kanssa. Tämä selkeyttää asioimista TE-hallinnon kanssa ja sopimuksella on iso merkitys erityisesti kun jäsen haluaa säilyttää oikeuden työttömyysturvaan. Osuuskunnan jäsen voi tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvan määrään.
Yrittäjät voivat myös perustaa osuuskunnan yhdessä. Yhteinen osuuskunta vahvistaa pienyrittäjien asemaa esimerkiksi silloin, kun halutaan osallistua hankintakilpailuihin. Osuuskunta ei vaadi alkupääomaa, kun esimerkiksi osakeyhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään 2 500 euroa pääomaa. Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan veloista esimerkiksi konkurssitilanteessa, paitsi jos osuuskunta on määritellyt lisämaksuvelvoitteesta säännöissä. Käytännössä lisämaksuvelvoite on harvinainen. Osuuskunnasta voidaan irtisanoutua ja jäsen voidaan myös erottaa.
Jäsensopimus ei ole pakollinen, mutta se kannattaa aina laatia. Vältetään väärinkäsityksiä, kun asioista on sovittu selkeästi jo jäseneksi liittymisvaiheessa. Tuleva jäsen ymmärtää paremmin velvoitteensa ja mihin sitoutuu osuuskunnassa. Osuuskunnan säännöt sen sijaan ovat pakolliset ja ilman niitä ei voi perustaa osuuskuntaa. Osuuskunnassa pitää myös olla hallitus. Vuosittain järjestetään vuosikokous, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Säännöissä voidaan kuitenkin sopia muuta esimerkiksi äänimäärän osalta. Osuuskunnan tulee sopia yhdessä useista asioita. On sovittava esimerkiksi paljonko osuuskunta veloittaa jäsenen tuntipalkasta hallinnollisiin kuluihin ja miten hallinnollisten tehtävien työnjako toteutetaan. Parhaimmillaan osuuskunta mahdollistaa jäsentensä osaamisen ja aikataulujen yhteensovittamisen. Osuuskunta huolehtii kaikesta ja työn tilaaja saa laskun.
Lähes jokainen meistä on jonkun osuuskunnan jäsen, mikä ei useimmille tule mieleen. Suomesta löytyy monenlaisia osuuskuntia. On kuluttajaosuuskuntia, esimerkiksi osuuskauppa, jonka asiakkaat ovat jäseniä. Palveluosuuskunta voi olla esimerkiksi osuuspankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka palvelujen käyttäjä on osuuskunnan jäsen. Tuottajaosuuskunta puolestaan voi olla esimerkiksi osuusmeijeri, jonka jäsenet ovat osuuskunnan raaka-aineen tuottajia. Sitten on työosuuskunta, jonka tarkoitus on työllistää jäseniään. Työosuuskunnan päätavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan tulos käytetään osuuskunnan kehittämiseen ja yhteiseen hyvään tai jaetaan jäsenten kesken.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan Vamlasin nettisivuilla toukokuussa. Loppuraportissa avataan mm. hankkeessa saatuja kokemuksia, miten osuustoiminta soveltuu vammaisten nuorten työelämäosallisuuden tukemiseen.
Tiina Jaakola
Projektikoordinaattori
Vamlas
Osallisuutta osuuskunnista -hanke (ESR) 1.5.2015–30.4.2018
Hankkeen tavoitteena oli luoda innovatiivinen, saavutettava osuuskuntamalli, järjestää osuuskuntavalmennusta ja tukea ihmisiä osuuskuntien perustamisessa heidän työllistymismahdollisuuksiensa lisäämiseksi. Hankkeen toteuttivat yhdessä Kiipulasäätiö, Aspa-säätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön tuella.