Vamlasin Nuoret vaikuttajat ovat lähteneet työstämään viittä teemaa, jotka esitellään yksi kerrallaan Vamlasin 130-vuotisjuhlavuoden aikana. Viimeksi käsiteltiin sukupuolikysymyksin liittyviä haasteita; nyt vuorossa on koulumaailman epäkohtiin puuttuminen oppilaiden ja opettajien asenteisiin vaikuttamalla.
Koulumaailman epäkohdat koskettavat tavalla tai toisella kaikkia Nuoria vaikuttajia: ryhmäläisillä on runsaasti kokemusta siitä, millaisia haasteita opettajien ja muiden oppilaiden kanssa voi tulla vastaan. Usein ongelmana on kouluympäristön fyysinen esteellisyys tai opettajan tietämättömyys ja välinpitämättömyys. Jotkut nuorista ovat joutuneet myös muiden oppilaiden kiusaamisen ja syrjinnän kohteiksi tai kokeneet joutuvansa ponnistelemaan muita enemmän selviytyäkseen koulun arjesta. Toisaalta nuorilla on kokemuksia myös siitä, miten asiat on saatu onnistumaan ja koulupolusta on rakennettu niin toimiva, että se on johtanut sulavasti kohti omannäköistä tulevaisuutta.
”Olen kuuro, mutta mulla on sisäkorvaistute. Kuulen siis kyllä, mutta tarvitsen siihen huulion, tai muuten en kuule mitään”, toteaa Tiia, joka on puuttumassa koulumaailman epäkohtiin nuorten vaikuttajien projektin kautta.
Tiia kävi peruskoulua tavallisessa luokassa yhdessä muiden lasten kanssa, mutta kohtasi koulussa paljon hankalia tilanteita, vaikka opiskelu yleisopetuksen puolella olisi lähtökohtaisesti ollut hänelle kaikkein mielekkäin vaihtoehto. Tiia törmäsi ongelmiin, joihin olisi voitu puuttua hyvin pienillä fyysisillä järjestelyillä ja asennemuutoksilla.
”Yksi ongelmista oli luokkien pulpettien huono järjestys, jonka takia näkyvyys opettajan ja muiden oppilaiden huulioihin oli heikko. Lisäksi kuulemistani vaikeutti luokkien kaikuminen. Olisin kaivannut opettajalta myös parempia taitoja opettaa kuurolle lapselle kieliä, sillä en saanut koulusta sellaista kielitaitoa kuin olisin halunnut. Minua myös kiusattiin koulussa kuurouden takia, eivätkä opettajat koskaan puuttuneet siihen”, Tiia kertoo.
Ulkopuolelle jääminen laukaisi masennuksen
Myös Adan koulupolku on ollut vaikea.
”En tiedä kuinka erilainen mun nuoruudesta olisi tullut, jos opettaja olisi puuttunut siihen, että jäin ala-asteen lopussa porukan ulkopuolelle tai jos yläasteella mun kiusaamiseen olisi puututtu”, hän pohtii ja lisää, että sai diagnoosinsa autismin kirjon häiriöön vasta 17-vuotiaana googleteltuaan itse vastausta ongelmiinsa ja pyydettyään pääsyä neuropsykologisiin tutkimuksiin.
”Olisiko mua diagnosoitu vieläkään, jos en olisi itse osannut sitä tehdä?”
Ada kokee, että erityisesti sosiaalisten suhteiden monimutkaistuminen teini-iän kynnyksellä hankaloitti elämää:
”Silloin turvauduin usein yrityksiin kopioida suosituimpien tyttöjen käytöstä, mennä heidän mukanaan ja tehdä, mitä oletin minulta odotettavan. Arvatenkaan se ei kantanut kovin pitkälle, enkä osannut olla ’oikeanlainen’. Lopulta jäin porukan ulkopuolelle, mikä laukaisi vakavan masennuksen ja ahdistuksen 12-vuotiaana. Masennus ja ahdistus ovat nielaisseet mun koko nuoruuden yhtenä suupalana, ja niiden rippeiden kanssa taistelen edelleen. Yksinäisyyden, erilaisuuden ja toiseuden tunteet jatkuivat, vaikka myöhemmin sainkin joitain uusia kavereita. Putosin läpi kaikista koulumaailman tukiverkoista, vaikka huonon oloni olisi pitänyt näkyä selvästi esimerkiksi poissaoloina. Sain ensimmäisen kerran apua yhdeksännen luokan lopussa koulupsykologilta, juuri ennen kesäloman alkua.”
Koulumaailman kohtaamiset tehokasta vaikuttamistyötä
Nuoret vaikuttajat ovat tehneet jo useita konkreettisia tekoja koulumaailman epäkohtien ratkaisemiseksi. Vaikuttamistyötä tehdään sekä oppilaiden että nykyisten ja tulevien opettajien parissa. Sipoon Jokipuiston koulun kuudesluokkalaisille järjestettiin vielä lukuvuoden loppumetreillä työpajailtapäivä, jossa koulumaailman monimuotoisuutta ja erilaisuuden kohtaamista lähestyttiin toiminnallisen tekemisen avulla. Viiden nuoren vaikuttajan johdolla päästiin oppimaan viittomakieltä, tutustumaan epilepsiaan, tekemään suunnitelmia kouluympäristön esteettömyyden parantamiseksi ja askartelemaan pinssejä, joissa päivän teeman tuli näkyä jollakin tavalla. Lisäksi nuoret vaikuttajat vastailivat oppilaiden huolella valmistelemiin kysymyksiin.
”Käsittämätöntä, että tämän ikäiset oppilaat kysyvät tällaisia asioita! En ite kutosena tiennyt mitään mistään vammoista tai pitkäaikaissairauksista. Aika uskomatonta miten hommat muuttuu”, hämmästelee Joni, joka pääsi vastaamaan kysymyksiin esimerkiksi siitä, miltä epilepsiakohtaus tuntuu ja mitä epilepsialeikkauksessa tehdään.
Kouluvierailun lisäksi suunnitellaan yhteistyötä Helsingin yliopiston opettajakoulutuksen kanssa: nuoret vaikuttajat saattavat päästä mukaan tuottamaan tuleville opettajille kurssimateriaalia, jonka avulla opiskelijat saavat aitoa kokemuspohjaista tietoa siitä, miten erilaisten oppilaiden tarpeet pitäisi huomioida. Jo kouluvierailulla saatiin nähdä, että nuorten vaikuttajien vierailu tuntui mielekkäältä sekä oppilaista että opettajista.
”Tuntuu, etten sanotuksi saa kuinka kiitollinen oon teidän vierailusta. Että se Joelkin tuli Rovaniemeltä asti? Niin mahtavaa! Oli tosi kivaa ja antoisaa!”, viestitti vielä jälkeenpäin kouluvierailua yhdessä Vamlasin kanssa organisoinut Jokipuiston koulun opettaja, Elina Jaakkonen.
”Kyllä tämän takia kannatti tänne asti tulla”, kommentoi puolestaan Joel.
Elina Mäkikunnas, vaikuttamistyön suunnittelija
Nuoret vaikuttajina -projektin koordinaattori
Nuoret vaikuttajina -projektin päätavoitteena on vahvistaa vammaisten nuorten roolia yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistujina ja vaikuttajina. Toiveena on kuulla heidän omia näkemyksiään ja mielipiteitään sekä kokemuksia siitä, mitä on elää vammaisena nuorena Suomessa. Toivomme myös löytävämme uusia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia vammaisten nuorten kohtaamiin haasteisiin opinto- ja työelämäpolulla.
Lue lisää:
Vamlasin Nuoret vaikuttajat uskaltavat kysyä ja haastaa
Nuoret vaikuttajat: Kansainvälistymiseen liittyvät haasteet
Nuoret vaikuttajat: Sukupuolikysymyksiin liittyvät haasteet