Vamlasin Nuoret vaikuttajat ovat lähteneet työstämään viittä teemaa, jotka esitellään yksi kerrallaan Vamlasin 130-vuotisjuhlavuoden aikana. Viimeksi käsiteltiin koulumaailman epäkohtia; nyt etenkin korkeakoulumaailmaa tarkastellaan saavutettavuuden näkökulmasta.
Heti ensimmäisestä nuorten vaikuttajien tapaamisesta lähtien yhtenä ryhmän polttavimmista puheenaiheista on ollut ammatti- ja korkeakouluopintoihin liittyvä satunnainen esteellisyys. Nuorten vaikuttajien mielestä suurimpia ongelmakohtia ovat muun muassa ainejärjestötoimintaan liittyvät esteet, hankaluudet esteettömän työharjoittelupaikan järjestymisessä sekä valintakokeiden erityisjärjestelyihin ja erilaisiin hakuväyliin liittyvät kysymykset. Kyseisiä asioita on kevään aikana sivuttu esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun luo tehdyllä vierailulla sekä nuoren vaikuttajamme Joni Lappalaisen kirjoittamassa blogipostauksessa Ensikertalaiskiintiö vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden.
Ainejärjestötoiminta on merkittävä osa opiskeluajan verkostoitumista, joka ei suinkaan tapahdu ensisijaisesti luentosaleissa. Vaikka itse opiskelutilanteet usein saadaankin järjestettyä siten, että kaikilla opiskelijoilla on esteetön pääsy opiskelupaikalle ja opiskelumateriaaleihin, muu opintoihin liittyvä toiminta saattaa jäädä monien opiskelijoiden saavuttamattomiin. Koska nuorilla vaikuttajilla oli sekä omakohtaista kokemusta että tuttavapiiristä tihkunutta tietoa esimerkiksi Helsingin yliopiston ainejärjestötoiminnan ongelmakohdista, päätettiin toteuttaa Webropol-kysely ainejärjestöjen edustajille.
Ainejärjestöjen edustajat tietoisia ongelmista
Kyselyyn valikoituivat mukaan Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ainejärjestöjen puheenjohtajat ja mahdolliset yhdenvertaisuus- tai tasa-arvovastaavat, joita monissa ainejärjestöissä nykyisin on. Humanistiseen tiedekuntaan päädyttiin muun muassa siksi, että siihen kuuluvien ainejärjestöjen tiedetään usein käyttävän toiminnassaan Uuden ylioppilastalon tiloja, joiden esteettömyydessä on todettu olevan haasteita.
Kysely toteutettiin keväällä 2019. Vaikka vastaajamäärä jäi pieneksi, vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia: ne osoittivat, että myös ainejärjestöjen edustajat ovat tietoisia järjestönsä esteettömyyden ongelmista. Kolme neljästä vastaajasta kokee, että heillä olisi tarvetta vammaisten opiskelijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvästä koulutuksesta, ja yhtä moni toivoo saavansa aiheesta kirjallisen infopaketin. Jokainen vastaajista totesi, että esimerkiksi eri tavoin liikuntarajoitteiset, aistivammaiset ja autismin kirjoon kuuluvat opiskelijat pystytään tällä hetkellä huomioimaan melko huonosti. Syyksi mainitaan nimenomaan Uuden ylioppilastalon esteelliset tilat ja ainejärjestöjen heikko rahoitus, joka johtaa heikkoihin mahdollisuuksiin käyttää rakennuksen ulkopuolisia tiloja.
Vaikuttamiskeinot vähissä
Ainejärjestöjen edustajat kokevat, että heidän mahdollisuutensa parantaa tilannetta ovat huonot: ”Humanistiklusterin ulkopuolella järjestettävissä tilaisuuksissa kulut nousevat monesti niin korkealle, että pääsymaksu ja tarjoilut ovat liian hinnakkaita opiskelijoille, erityisesti niille, jotka eivät käy töissä. Pyrimme järjestämään tapahtumia tällaisissakin tiloissa, ja kokoukset ovat lähes aina esteettömissä tiloissa (omakustanteisina), mutta kaikkien tilaisuuksien kohdalla tämä ei ole mahdollista. Riippuvuus järjestötuesta ja -tiloista asettaa näin erikokoisten järjestöjen jäsenet eriarvoiseen asemaan”, toteaa yksi kyselyn vastaajista.
Eräs vastaaja nostaa esiin myös toisen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta parantavan asian: ”Jokaisella ainejärjestöllä pitäisi olla ns. häirintälomake, joka toimii yleisenä palautelomakkeena koetusta epätasa-arvoisesta kohtelusta tai häirinnästä niin yliopistolla kuin järjestön toiminnassa tai jäsenten toimesta.”
Fyysisiä ja asenteellisia esteitä
Fyysisen esteellisyyden lisäksi ongelmat voivatkin olla myös asenteellisia, ja vaikka suoranaista häirintää ei tapahtuisi, moni saattaa kokea olonsa ainejärjestötoiminnassa ulkopuoliseksi tai tuntea erityistarpeidensa olevan vaivaksi. Nuorten vaikuttajien keskusteluissa on ilmennyt, että vaikka ainejärjestön tilaan sattuisikin pääsemään sisään esimerkiksi pyörätuolilla, osallistuminen ainejärjestötoimintaan vaatii myös muiden, ehkä hieman näkymättömämpien tarpeiden huomioimista. Esimerkiksi näkö- tai kuulovamma vaativat omanlaistaan esteettömyyttä ja vaikeudet käyttäytyä sosiaalisen koodiston mukaisesti saattavat johtaa ikäviin väärinkäsityksiin.
Nykyään ainejärjestötoiminnassa kiinnitetään toki enenevässä määrin huomiota siihen, että opiskelijoille järjestettäisiin erityyppisiä tilaisuuksia, kuten alkoholittomia illanistujaisia ja liikunnallista toimintaa pelkän railakkaan juhlimisen sijaan, mutta opiskelijoiden erityistarpeiden huomioimista ei voine koskaan korostaa liikaa.
Nuorten vaikuttajien esittämät huolet koulutuksen saavutettavuudesta on otettava vakavasti, sillä siihen liittyvät ongelmat vaarantavat yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella mielekkäältä tuntuvaa alaa, verkostoitua muiden alan opiskelijoiden kanssa, ja lopulta työllistyä oman alan tehtäviin. Näihin ja muihin Nuorten vaikuttajien yhdenvertaisuuskysymyksiin saadaan monipuolisia näkökulmia tiistaina 12.11. 2019, Vamlasin Oodissa järjestämässä 130-vuotisjuhlaseminaarissa, josta lisää syksyn aikana.
Elina Mäkikunnas, vaikuttamistyön suunnittelija
Nuoret vaikuttajina -projektin päätavoitteena on vahvistaa vammaisten nuorten roolia yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistujina ja vaikuttajina. Toiveena on kuulla heidän omia näkemyksiään ja mielipiteitään sekä kokemuksia siitä, mitä on elää vammaisena nuorena Suomessa. Toivomme myös löytävämme uusia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia vammaisten nuorten kohtaamiin haasteisiin opinto- ja työelämäpolulla.
Lue lisää:
Vamlasin Nuoret vaikuttajat uskaltavat kysyä ja haastaa
Nuoret vaikuttajat: Kansainvälistymiseen liittyvät haasteet
Nuoret vaikuttajat: Sukupuolikysymyksiin liittyvät haasteet
Nuoret vaikuttajat: Koulumaailman epäkohtiin puuttuminen