Lapset eivät saa äänestää kuntavaaleissa. Silti kunnassa tehdyt päätökset näkyvät joka päivä lasten arjessa, hyvinvoinnissa sekä yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa oppia ja harrastaa. Viisas päättäjä ei anna kiristyvän kuntatalouden kasvattaa eri lapsiryhmien välisiä hyvinvointieroja. Hän tietää, että menestyvän kunnan salaisuus on se, että jokainen lapsi kokee kuuluvansa joukkoon.
Lapset ponnistavat moninaisista lähtökohdista. Joka viides helsinkiläislapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kaikista suomalaisista lapsista tehostettua tai erityistä tukea tarvitsee koulussa samoin joka viides. Yli 30 prosenttia Helsingin lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Yhä useampi lapsi myös asuu vuorotellen kahdessa eri kodissa.
Moninaisuutta lähestytään kunnissa usein ongelma- ja kustannuskeskeisesti. On totta, että lasten yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii kunnalta taloudellisia panostuksia. Oikeus osallistua, käydä koulua, harrastaa ja solmia ystävyyssuhteita edellyttää joidenkin lasten kohdalla satsauksia koulunkäyntiavustajiin, tulkkeihin ja henkilökohtaiseen avustajaan. Osa lapsista tarvitsee tukea kotikielten oppimiseen, osa esteettömään liikkumiseen kahdesta eri kodista. Lasten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin vaikutetaan myös tarjoamalla vanhemman työssäkäynnin mahdollistavia lastenhoitopalveluja, kuten vuoropäivähoitoa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa.
Tilanne on päättäjän näkökulmasta onnekas, sillä Suomesta löytyvät maailman parhaat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Myös erityisopetuksen laatu on huippuluokkaa. Opettajat, koulunkäyntiavustajat, henkilökohtaiset avustajat ja nuorisotyöntekijät tekevät hartiavoimin työtä menestyvän kunnan puolesta. Kuntapäättäjän tehtävänä on mahdollistaa ammattilaisten toiminta, ei rajata ja rajoittaa. Lapsen näkökulmasta tärkeät palvelut on turvattava myös koronakriisin jälkeen.
Kuntavaaleissa päätetään lasten tulevaisuudesta. Osattomuuden syyt ovat syvällä, mutta myös osallisuuden mahdollisuudet luodaan varhain. Siksi ihan kaikenlaisiin lapsiin kannattaa panostaa. Lasten moninaisuuden huomioiva kunta on jokaisen lapsen ja kuntalaisen etu. Myös tulevaisuuden veronmaksajat löytyvät niistä kunnista, joissa moninaisuus on nähty voimavarana eikä ketään ole jätetty syrjään.
Pauliina Lampinen
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön toiminnanjohtaja
Sara Mäkäräinen
Monimuotoiset perheet -verkoston erityisasiantuntija
Julkaistu Turun Sanomissa 6.4.2021