Kun ihminen on täysin riippuvainen kokonaisvaltaisista ja ympärivuorokautisista asumispalveluista, rahan ei pitäisi kävellä inhimillisyyden yli. Monissa kunnissa palveluntarjoajan ratkaisee kuitenkin hinta – laadun ja jatkuvuuden kustannuksella.
Ilari Kousalla (34) on cp-vamma, selkäydinvamma, keuhkojen toimintahäiriö ja autoimmuunisairaus. Vaikeasta monivammaisuudestaan huolimatta hän tekee Helsingin yliopistossa kahta maisterintutkintoa ja suunnittelee väitöskirjaa sekä opettajan pedagogisia opintoja.
”Mikään tästä, tai elämä yleensäkään, ei olisi mahdollista ilman kokonaisvaltaisia asumispalveluita ja ympärivuorokautista miehitystä”, hän sanoo.
”Vammaisena omista oikeuksista kiinni pitäminen on välillä tosi työlästä. Siksi on tärkeää, että sinulla on pysyvä ja toimiva koti. Tunnet talon, henkilökunnan ja asukkaat, tiedät asioiden sujuvan ja tulet kohdatuksi tasa-arvoisena ihmisenä. Olen vasta nykyisessä asumisyksikössäni tajunnut, että minullakin on ihmisarvo.
Vammaisten asumispalveluita toteutetaan palveluasumistyyppisesti, henkilökohtaisen avustajaringin avulla, ryhmäkodeissa sekä hyvin haastavissa tapauksissa laitosmaisesti. Palveluasumisyksiköiden asukkaat maksavat vuokransa itse; asumispalvelut maksaa kunta.
”Lain mukaan vammaisilla on oikeus valita asumismuotonsa ja -paikkansa sekä saada tarvitsemansa apu. Kuntien kilpailutuksissa ratkaisee kuitenkin hinta. Joskus palveluntarjoajille on järjestetty jopa huutokauppa, jotta hinnat saadaan mahdollisimman alas, sanoo Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen.
Kilpailutuksen seurauksena palveluiden taso vaihtelee, ja asukkaita saatetaan pompotella asuntoyksiköstä toiseen. Erityisen ongelmallista tämä on ryhmäkodeissa ja laitosmaisissa yksiköissä asuville kehitysvammaisille sekä heidän vanhemmilleen, jotka järjestävät usein oman asumisensa kehitysvammaisen lapsensa asumisen mukaan.
”Vammaisten asumisessa tulisi luopua toistuvista – inhimillistä kärsimystä aiheuttavista ja ihmisarvoa loukkaavista – massakilpailutuksista. Yksilöllisyydellä ja jatkuvuudella saataisiin todennäköisesti paitsi parempaa laatua, myös kustannustehokkaita ratkaisuja”, Lampinen toteaa.
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas edistää vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Vuosi 2019 on säätiön 130-vuotisjuhlavuosi. www. vamlas.fi
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Pauliina Lampinen, pauliina.lampinen@vamlas.fi, 050 408 7734
Ilari Kousa, ilari.kousa@gmail.com, 050 371 2827