Nyt elokuussa tiedotusvälineissä keskustellaan paljon koulumatkojen turvallisuudesta ja sujuvuudesta, opiskelun kustannuksista ja lasten ja nuorten omista odotuksista. Vammaisten lasten perheissä koulun alku jännittää ihan erityisesti.
Kuljetusten, apuvälineiden ja henkilökohtaisen avun sekä mahdollisesti tulkkauksen järjestäminen ovat usein vaatineet paljon ennakkotyötä. Vanhemmilla on huoli, miten koulu alkaa sujumaan.
Vammaisten lasten koulunkäynnin sujuvuus ei ole itsestäänselvyys. Koulutusjärjestelmää on uudistettu voimakkaasti viime vuosina kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Opetuksen käytäntöjä on uudistettu vahvistamalla itseohjautuvuutta ja digitaalisuutta. Myös lähiopetusta on vähennetty. Erityisopetuksen resurssit eivät näytä riittävän kasvavaan tarpeeseen.
Kaikki nämä uudistukset vaikuttavat juuri niihin lapsiin ja nuoriin, joille esteettömyys ja saavutettavuus ovat oppimisen edellytys ja jotka tarvitsevat aikuisen henkilökohtaista tukea opiskelussaan. Ennen kaikkea uudistuksissa huolettaa, että jo nyt erityisopetusta peruskoulussa saaneet siirtyvät toiselle asteelle myöhemmin, keskeyttävät opintonsa useammin ja työllistyvät heikommin kuin muut. ’Kukaan ei halua polkua, joka ei johda mihinkään’, kiteytti huolen eräsi erityisopettaja.
Suomessa on Euroopan parhaiten koulutetut opettajat ja erityisopetuksen ja -pedagogiikan huippuosaamista. Meillä on esimerkkejä onnistuneista hankkeista, joissa on saatu upeita tuloksia. Meillä olisi oiva mahdollisuus kehittää koulua kaikille sopivaksi, jos haluaisimme.
Huomiota ei tulisi kiinnittää pelkästään yksilöllisiin ja erityisoppilaisiin kohdistuviin ratkaisuihin, vaan koko kouluun työyhteisönä. Kaikille sopivan koulun syntyminen edellyttää koko kouluyhteisön kehittämistä tukemaan osallistavaa ja monimuotoisuutta huomioivaa toimintakulttuuria.
Jos halutaan, että uudistukset onnistuvat, tulee varata riittävästi resursseja koulujen käytäntöjen kehittämiseen. Koulutuksen onnistumiseen satsaaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useammalla vammaisella ja pitkäaikaissairaalla lapsella on mahdollisuus kasvaa työelämään ja ansaita elantonsa edes osittain palkkatyöllä.
Pauliina Lampinen
Toiminnanjohtaja, Vamlas
Tavoite 24 -kampanja
Vamlas on mukana järjestöjen Tavoite 24 -yhteistyöverkostossa, joka tuo esiin YK:n vammaissopimuksen tavoitteita ja kutsuu päättäjiä keskustelemaan vammaisten ja pitkäaikaisairaiden lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta koulussa. Verkostoon kuuluvat ADHD-liitto, FDUV, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Me osalliset – Vi delaktiga ja Vamlas.
Katso Tavoite 24 -kampanjan videot
Tietoa kampanjasta Kehitysvammaisten tukiliiton sivuilla
Vamlasin blogiperiaatteet
Blogi on kirjoittajan persoonallinen näkemys kirjoituksen teemasta ja siinä voi kertoa omakohtaisista kokemuksista ja haastaa lukijat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Blogeissa esitetyt mielipiteet eivät edusta Vamlasin kantaa eikä Vamlas vastaa niissä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta.
Jos haluat kirjoittaa Vamlasin blogiin, ota yhteyttä sari.pohjola(at)vamlas.fi