Aihe: Yleiset

STM on juuri julkaissut YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen kansallisen toimintaohjelman (2018-2019). Toimintaohjelmassa painotetaan mm. kohtuullisia mukautuksia, joiden avulla vammaisten ihmisten osallisuus esimerkiksi koulutuksessa ja työelämässä turvataan. Tiina Jaakola avaa kirjoituksessaan kohtuullisten mukautusten käsitettä ja kertoo käytännön esimerkkejä. Jaakola uskoo, että mukautukset tulevat korostumaan eri yhteyksissä sitä mukaa kun ymmärrys aiheesta kasvaa. 

Oletko törmännyt kohtuulliset mukautukset -termiin ja ihmetellyt mikä se tarkoittaa? Viime aikoina termi on pulpahtanut esille eri yhteyksissä. Keskusteluissa eri ihmisten kanssa olen huomannut, että aihetta on tarpeellista avata, jotta ymmärretään paremmin miten kohtuulliset mukautukset ilmenevät arjessamme ja työssämme.

Kiinnostukseni aiheeseen johtuu myös siitä, että palvelumuotoilijana pohdin, miten saamme pykäläviidakkoamme selitettyä ymmärrettävästi. Termi tulee yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15 pykälästä, jonka mukaan kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Samasta kohdasta ilmenee, ketkä ovat velvollisia kohtuullisten mukautusten tekoon: ”Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.”

Lait ja sopimukset edellyttävät mukautusten tekemistä

Vuonna 2015 Suomen yhdenvertaisuuslakia tiukennettiin siten, että kohtuullisten mukautusten epääminen katsotaan syrjinnäksi. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (jäljempänä YK:n vammaissopimus) artiklassa 2 avataan käsitettä siten, että kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joiden avulla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia muiden ihmisten tavoin. Näiden muutoksien ja järjestelyjen on kuitenkin oltava sellaisia, etteivät ne aiheuta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta järjestäjälle. Oman ennustukseni mukaan kohtuulliset mukautukset tulevat korostumaan eri yhteyksissä sen mukaan, kun ymmärrys aiheesta kasvaa. Oikeuskäytännöstäkin saamme vähitellen konkreettisia tapausesimerkkejä, miten laajalle kohtuulliset mukautukset ulottuvat.

Yksittäistapauksissa tehtävät mukautukset voivat mennä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean (2014, kohdat 25-26) mukaan yleisiä standardeja ja normeja pidemmälle. Tämä tarkoittaa Konttisen (2017, s. 102) mukaan esimerkiksi sitä, että jos vammainen henkilö tarvitsee tiettyä apuvälinettä, hän pääsee mukaan jo apuvälineen suunnitteluvaiheessa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) 2 artikla edellyttää kunnioittamaan ja takaamaan tunnustetut oikeudet myös lapsille ilman minkälaista vammaisuuteen perustuvaa erottelua. Perustuslain (731/1999) 6 pykälän syrjintäkieltokin takaa sen, että vammaisilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet kohtuullisiin mukautuksiin.

Esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista

Mitä kohtuulliset mukautukset sitten tarkoittavat käytännössä? Poimin muutamia esimerkkejä, jotka vaikuttavat vammaisen nuoren kouluttautumisen ja työllistymisen lisäksi perheisiin, joissa on vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi.

Koulumaailmassa vammainen lapsi kohtaa usein haasteita, joita vammattomille ei välttämättä tule mieleen. Kohtuullinen mukautus voi olla esimerkiksi, että pyörätuolissa istuvan lapsen koko luokka jää yläkertaan siirtymisen sijaan ensimmäiseen kerrokseen hissittömässä koulurakennuksessa. Näin vältetään esimerkiksi tilannetta, että pyörätuolissa istuva oppilas joutuisi vaihtamaan koulua, koska ei pääse itsenäisesti yläkertaan.

Oikeus osallsuuteen ja yhdenvertaisuuteen. YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen kansallinen toimintaohjelma.

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma (2018-2019)

Muita mukautuksia voivat olla esimerkiksi, että kouluterveydenhuoltajalle tai sosiaalityöntekijälle voidaan varata aika soittamisen sijaan sähköpostilla tai tekstiviestillä. Päiväkodissa järjestetään sopiva hiljentymistila sitä tarvitsevalle lapselle, kun sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Mukautus voi olla myös toimintakykyä edistävän apuvälineen hankkiminen, henkilökohtainen avustaminen, päätöksenteossa tukeminen tai asumisyksikön tilojen uudelleenjärjestely. Sosiaalitoimessa palvelutarpeen arvioinnissa on otettava myös huomioon kohtuullisia mukautuksia.

Työ- ja elinkeinotoimisto olisi ollut velvollinen edistämään yhdenvertaisuutta myöntämällä vammaiselle henkilölle mahdollisuuden opiskella yliopistossa työttömyysetuuden turvin (Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan antama ratkaisu, Dnro 21/2015). Esimerkki antaa hieman viitteitä keinoista, joilla vammaiselle nuorelle turvataan kohtuullisia mukautuksia käyttäen oikeus kouluttautua, työllistyä ja edetä urallaan. Odotamme oikeuskäytännöstä lisää esimerkkejä.

Eikä pidä unohtaa yhdenvertaisuuslain sallimaa positiivista erityiskohtelua (YTL 9 §). Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa sallittuja toimenpiteitä, joilla vähennetään esimerkiksi vammasta aiheutuvia esteitä ja haittoja. Rekrytointitilanteessa tämä ilmenee vaikkapa siten, että työnantaja voi suosia vammaista hakijaa. Toimenpiteiden kuitenkin oltava oikeasuhteisia ja sellainen voi olla hakijan yhdenvertaisuuden toteutumisen turvaaminen. Positiivinen erityiskohtelu ei ole työnantajia velvoitettavaa. Kohtuullinen mukautus sen sijaan velvoittaa, mikä voi muuttaa positiivisen erityiskohtelun luonnetta. Työnantajan on yhdenvertaisuuslain 15.3 pykälän perusteella myös annettava pyynnöstä kirjallinen selvitys, jos vammainen henkilö kokee tulleensa syrjityksi työnhaussa kohtuullisten mukautusten epäämisen takia.

Mukautuksen kohtuullisuuden arvioiminen

Yhdenvertaisuuslain 15. pykälän 2 momentin mukaan mukautusten kohtuullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus. Näiden lisäksi arvioidaan myös mukautusten kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Sellaisissa tilanteissa, joista voi koitua kohtuutonta taloudellista tai muuta merkittävää haittaa, kohtuullisia mukautuksia saatetaan evätä. Näin on esimerkkitapauksessa, jossa todetaan, että liikkeen sisäänkäynnin esteellisyyden poistamiseksi tarkoitetun irtoluiskan asentaminen aiheuttaa vahingon vaaraa. Kohtuullisena mukautuksena voidaan siksi pitää hakijan ohjaamista lähimpään esteettömään palvelupisteeseen (yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, dnro 47/2015). Yhdenvertaisuuslain esitöiden (HE 19/2014) mukaan mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa lähtökohtana on kuitenkin vammaisen ihmisen tarve kyseisessä yksittäisessä tilanteessa.

Mukautusten kohtuullisuuden arvioinnissa otetaan siis useita seikkoja huomioon, mutta lähtökohtaisesti mukautusvelvoite on laaja YK:n vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain mukaan. Perustuslakimme velvoittaa julkista valtaa käyttäviä turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen (PL 22 §). Tämä tarkoittaa, että viranomaisen on valittava päätöksenteossaan vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden toteutumista. Euromääräistä ylärajaa mukautustoimenpiteille ei ole asetettu. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät kaikista mukautuksista välttämättä koidu kustannuksia, kuten edellä mainitussa esimerkissä pyörätuolia käyttävästä koululaisesta.

Jos aihe kiinnostaa, esimerkiksi Tapio Rädyn Vammaispalvelut -kirjassa (2017) käsitellään kohtuullisia mukautuksia. Suosittelen lukemaan myös Juha-Pekka Konttisen artikkelin vuonna 2017 julkaistussa Sosiaaliset oikeudet -teoksessa. Riikka Rask (2009) käsittelee artikkelissan positiivista erityiskohtelua työelämässä.

Tiina Jaakola, työllisyysasiantuntija (HTM, julkisoikeus), Vamlas

Linkit ja kirjallisuus

STM:n tiedote YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen kansallisesta toimintaohjelmasta

Yhdenvertaisuuslaki

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Positiivinen erityiskohtelu työelämässä

Räty, Tapio 2017: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. 5. uudistettu laitos. Kynnys ry. Dardedze Holografija Ltd, Riika.

Konttinen, Juha-Pekka 2017: YK:n vammaissopimus ja Suomi – kohtuulliset mukautukset vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttajana. Teoksessa Eeva Nykänen, Laura Kalliomaa-Puha & Yrjö Mattila (toim.): Sosiaaliset oikeudet – näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Helsinki.

Jaa tämä: