Aihe: Ihmisoikeudet, Nuoret, Tiedote, Työelämä

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.

Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on joutunut vuodesta toiseen toistamaan. Varjoraportti osoittaa, että toistuvista suosituksista huolimatta oikeudet eivät edelleenkään toteudu täysimääräisesti. Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt.

”Suomessa esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa ja iäkkäiden ihmisten hoivaa ei tunnisteta ihmisoikeuskysymyksiksi. Esimerkiksi kuntien viranhaltijat tarvitsevat lisää ihmisoikeusosaamista, sillä taloudelliset ja sosiaaliset ihmisoikeudet turvataan arjessa”, sanoo varjoraporttia koordinoineen Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

”Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, painottaa Mattila.

Lue koko virallinen tiedote ihmisoikeusliiton sivuilta.

Puutteita vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen työllisuusasteen ja työoikeuksien turvaamisessa

“Vammaisten henkilöiden työllisyysaste on huomattavasti muuta väestöä alhaisempi, mutta tarkkaa tietoa työllisyysasteesta ei ole. Työllistymisen esteitä ovat tiedonpuute tuki- ja mukautusmahdollisuuksista ja syrjivät asenteet.

Vuosina 2013-2014 toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin, että koko maassa oli palkkatyössä noin 400-500 kehitysvammaista henkilöä. Tämän jälkeen palkkatyöhön työllistyneiden määrä on todennäköisesti jonkin verran kasvanut, mutta tarkkoja tietoja ei ole saatavissa.

Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät Suomessa työtoiminnassa ilman palkkaa. Työtoimintaan osallistuvat saavat sosiaalihuollon maksamaa työosuusrahaa, joka on keskimäärin 5 euroa päivässä. Työstä ei kerry esimerkiksi eläkettä tai vuosilomaa.

Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle:

  • Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanon työelämää koskevia tavoitteita on konkretisoitava ja tavoitteiden saavuttamista seurattava.
  • Vammaiset henkilöt on huomioitava osana muuta nuoriso-, työllisyys- ja koulutuspolitiikkaa.
  • Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa koskeva lainsäädäntö ja käytännöt on uudistettava kokonaisvaltaisesti.
  • Oppisopimusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville pääsyn oppisopimuksen piiriin.”

(lähde: varjoraportti TSS-komitealle)

Seksuaalioikeudet turvattava – vammaiset tytöt ja naiset erityisen haavoittuvassa asemassa

“Eri tavoin vammaiset tytöt ja naiset kokevat muita enemmän seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Suomessa vammaisista naisista lähes 27 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa, vammattomista naisista noin 12 %. Kehitysvammaisen naisen riski kohdata seksuaalista väkivaltaa on 4–10 kertaa vammatonta naista suurempi.

Vammaisten ihmisten seksuaali-, tunne- ja turvataitokasvatus ovat usein puutteellisia. Vammaistyössä seksuaalikasvatuksen osaaminen on vähäistä eikä seksuaalioikeuksia tunnisteta. Selkokielistä seksuaalikasvatusmateriaalia löytyy runsaasti, mutta sitä ei osata tai haluta käyttää. Laitoksissa asuvat vammaiset ihmiset eivät voi vaikuttaa siihen kuka heitä pukee, riisuu tai pesee.

Vammaisten henkilöiden perhesuunnitteluun ja vanhemmuuteen suhtaudutaan usein kielteisesti, eivätkä hedelmällisyyshoidot sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut toteudu yhdenvertaisesti. Monet vammaiset äidit ovat kohdanneet asenteellisia, taloudellisia, fyysisiä ja tiedollisia esteitä äitiysterveyspalveluissa.

Seksuaalista väkivaltaa kohdanneita auttavat matalan kynnyksen seri-tukikeskukset eivät tavoita päihteitä käyttäviä rikostaustaisia naisia, jotka harvoin uskaltavat raportoida tapahtumista viranomaisille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat päihteitä käyttävät rikostaustaiset romaninaiset. On viitteitä siitä, että naiset eivät pääse päihtyneinä turvakoteihin.

Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle:

  • Vammaisten naisten ja tyttöjen tietoisuutta seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta on lisättävä koulutuksella.
  • Terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta vammaisten henkilöiden seksuaalioikeuksista tulee lisätä, jotta terveydenhuollossa voidaan huomioida nykyistä paremmin vammaisten naisten ja tyttöjen erityistarpeet. Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tulee olla esteettömät ja saavutettavat.
  • Päihteitä käyttävien naisten pääsy muiden kanssa yhdenvertaisesti terveydenhuollon palveluihin on varmistettava. Turvakotipaikkoja tulee olla tarjolla myös päihteitä käyttäville naisille.”

(lähde: varjoraportti TSS-komitealle)

Raportti kokonaisuudessaan:
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Suomessa: Kansalaisjärjestöjen varjoraportti YK:lle

Perustietoa järjestöjen yhteisestä varjoraportista YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle.

Lisätietoja varjoraportista:
Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, Ihmisoikeusliitto, p. 044 738 9120

Järjestöjen asiantuntijoiden yhteystiedot haastatteluja varten:
Emilia Lounela, projektikoordinaattori, Ihmisoikeusliitto p.044 742 0402

Varjoraportissa ovat mukana seuraavat järjestöt:
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
Ihmisoikeusliitto
Kehitysvammaliitto
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kynnys / Samat-toiminta
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys
Muistiliitto
Naisasialiitto Unioni
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Pakolaisneuvonta
Pelastakaa lapset
Sámisoster
Seta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
Suomen romaniyhdistys
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Unicef
Vailla vakinaista asuntoa
Vammaisfoorumi
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Väestöliitto

Jaa tämä: