Erilaisuuden kohtaamista oppii vain kohtaamalla erilaisuutta, Sipoon Jokipuiston koulun opettaja Elina Jaakkonen toteaa. Hänen näkemyksiään kuultiin myös Vamlasin 130-vuotisjuhlaseminaarin paneelikeskustelussa Oodissa tiistaina 12.11.
Vamlasin Nuoret vaikuttajat vierailivat koulussamme toukokuussa 2019. Ajatus jostakin tämän kaltaisesta oli saanut alkunsa jo syksyllä 2018, kun kuulin, että entinen opiskelukaverini Elina Mäkikunnas oli aloittanut työt säätiössä. Jotakin tehtäisiin vielä yhdessä!
Toukokuun lopulla Elina sitten saapui kuudenteen luokkaamme viiden vaikuttajanuoren kanssa. Olimme tutustuneet luokan kanssa etukäteen nuorten toimintaan ja keksineet heille kysymyksiä. Lapset olivat tosi innostuneita: he ymmärsivät voivansa kysyä asioita suoraan ja rohkeasti. Ja vaikka vierailu ajoittui kevätlukukauden viimeisille levottomille viikoille, he jaksoivat myös keskittyä todella hyvin.
”Parasta ikinä”
Vietimme yhdessä rennon, hauskan ja toiminnallisen kolmetuntisen. Neljällä tehtävärastilla tehtiin esteettömän koulurakennuksen suunnitelmia sekä päivän aiheeseen liittyviä pinssejä, opeteltiin viittomaan oma nimi ja perusviittomia sekä osallistuttiin videolla höystetyyn epilepsiainfoon. Lapset olivat innoissaan – ja ällistyneitä siitä, että yksi Nuorista vaikuttajista oli matkustanut Sipooseen Rovaniemeltä saakka ihan meitä varten. Viimeistään tämä pysäytti ja sai jokaisen paikalla olijan tajuamaan, että asia oli todella tärkeä.
”Tämähän oli ihan parasta, mitä on ikinä ollut.” Näin totesi rehtorimme vierailun jälkeen. Olen samaa mieltä. Tällaista olisi mahtavaa saada lisää kaikille – niin lapsille kuin opettajillekin. Tämän tyyppisen kasvattamisen tulisi ilman muuta kuulua opetukseen.
Kaikille sopiva koulu
Kaikkien lasten pitää päästä kouluun ja yleisopetukseen, jos se suinkin on heille mahdollista. Esimerkiksi liikuntarajoite ei ole mikään oikea este. Tasa-arvon ja edelleen ihmisoikeuksien pitää toteutua: niistä ei voida säästää!
Inkluusion tulee kuitenkin olla nykyistä rakenteellisempaa. Sen tulee olla koulun kulttuurissa, puheessa ja toimintatavoissa, ei vain yksittäisten opettajien vastuulla. Näin taataan jokaisen oppilaan oikeus hyvään ja tasavertaiseen opetukseen ja toisaalta opettajille tarvittava tieto, tuki ja rauha laadukkaan opetuksen antamiseen.
Henkisiä ja fyysisiä kynnyksiä
Koulussa niin asenteelliset kuin fyysisetkin esteet ovat arkipäivää. Edellinen voi näkyä esimerkiksi siten, että liikunnanopettaja haluaa eristää liikuntarajoitteisen lapsen jollekin toiselle tunnille, koska tämä ei voi osallistua kaikkeen tekemiseen samalla tavoin kuin muut. Inkluusion sisäistänyt opettaja keskustelee oppilaan kanssa, miettii, mitä tämä pystyy tekemään ja tarjoaa hänelle sopivan tavan osallistua.
Fyysisiä esteitä ei välttämättä edes huomaa, jos voi itse pomppia ilman ongelmia kynnysten yli. Toki myös hyvin modernit, avarat ja esteettömät tilat voivat olla joillekin oppilaille haastavia: siihen avaruuteen saattaa ikään kuin kadota. Lapset ovat erilaisia, eikä se mikä sopii yhdelle, sovi välttämättä toiselle. Näitä asioita pitäisi nostaa esiin ja käsitellä jo opettajan opinnoissa – muun muassa kokemusosaajia kuuntelemalla.
Unelmana parempi maailma
Jos suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuisivat, maailma olisi totta kai parempi paikka. Toteutuminen vaatii kuitenkin kohtaamisia ja tasa-arvoisuuspuhetta jo pienestä pitäen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi pääsee kohtaamisia harjoittelemaan, sitä helpommin se sujuu.
Opettajana mietin, että minun olisi ollut mahdotonta opettaa sitä, mitä Nuoret vaikuttajat kuudesluokkalaisilleni opettivat vammaisuuden ja ylipäätään erilaisuuden kohtaamisesta. Toisaalta mietin, missä ja miten ennakkoluulot ja pelot syntyvät. Nämä oppilaat eivät nimittäin tarvinneet varsinaista opetusta saati asennekasvatusta: heidän suhtautumisensa oli täysin mutkatonta ja luontevaa. Kolmanneksi: on tärkeää, että emme pidä vain tietynlaisia ihmisiä normina. Erilaisuus kuuluu elämään, normeja on monenlaisia, ja erilaisuuteen totutaan (vain) elämällä sen kanssa.
Elina Jaakkonen
Elina Jaakkonen (FM) on luokanopettaja ja englanninopettaja sipoolaisessa alakoulussa. Hänellä on ollut opiskeluajoista saakka vahva palo tasa-arvoon, myös koulumaailman tasa-arvoisuuteen, liittyviin asioihin.
____________________________________________________________________________________________________
Blogi on kirjoittajan persoonallinen näkemys kirjoituksen teemasta. Se voi kertoa omakohtaisista kokemuksista ja haastaa lukijat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Blogeissa esitetyt mielipiteet eivät edusta Vamlasin kantaa, eikä Vamlas vastaa niissä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta.
Lue myös muiden juhlavuosiseminaareissamme esiintyvien vierasblogeja:
Ilkka Niiniluoto: Leibnizista Kantiin: Paras mahdollinen maailma
Atso Ahonen: Palvelumuotoilulla kohti esteettömämpää maailmaa
Sami Kekäläinen: Vammaisuus on ominaisuus muiden joukossa
Kirsi Pimiä: Asenteet remonttiin, lisää joustoa
Aicha Manai: Utopiaa monimuotoisesta työelämästä