Aihe: Blogi, Lapset ja perheet

Leikillä tuetaan lapsen kuntoutumista ja kehitystä, mutta sen tulee voida olla myös “pelkkää” leikkiä – sekä lapsille että vanhemmille, Vamlasin hankesuunnittelija Anu Lönnqvist toteaa.

”Se on helppoa kuin lasten leikki”, ”lapsi on terve, kun se leikkii” ja kaikki muut leikin luonnollisuuteen liittyvät sanonnat saavat aivan uuden merkityksen, kun perheeseen syntyy lapsi, joka ei osaa leikkiä – ainakaan sillä tavalla kuin me yleensä leikin ymmärrämme.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmat huomaavat pian tarkkailevansa myös kotona lapsen leikin laatua tai sen puutetta: lapsen touhuilu voi olla vetäytyvää, aistihakuista tai kaavamaista eikä ollenkaan ikätasoista. Lapsi voi nauttia karkeamotorisista ja raisuista leikeistä, joiden vuoksi sisarusten leikit kärsivät ja tavarat rikkoutuvat.

Lapsi voi tarvita aikuisen tukea vuorovaikutukseen, leikin aloittamiseen, sääntöjen ymmärtämiseen sekä pettymysten tai muiden voimakkaiden tunteiden säätelyyn. Kaikki nämä havainnot leikin erityispiirteistä kirjataan kirjoihin ja kansiin, ja niiden avulla arvioidaan lapsen edistymistä ja kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Leikistä on moneksi

Leikin merkitys lapsen kehitykselle on kiistaton. Leikki on myös tärkeä osa lapsen kuntoutusta, sillä se edistää vuorovaikutustaitoja ja kehittää valmiuksia sosiaalisiin suhteisiin ja opettaa mukavalla tavalla uusia taitoja. Leikin avulla lapsi voi myös käydä läpi ikäviä kokemuksia tai valmistautua tuleviin koitoksiin.

Jotta kaikki lapset pääsevät mukaan yhteiseen leikkiin, myös leikkiympäristöllä on väliä. Muutama vuosi sitten Perheentaloja varten laadittua Saavutettavuusopasta voi käyttää tarkistuslistana asioista, joihin on hyvä kiinnittää huomiota tiloja ja toimintaa kehitettäessä. Leikkiä tukevat muun muassa esteettömät ja selkeästi järjestetyt leikkitilat, oikeanlainen valaistus ja ääniympäristö, apuvälineet ja kuvitetut ohjeet sekä mahdollisuus vetäytyä leikkimään rauhassa.

Jokainen tyylillään

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen leikkiä on siis tuettava, sillä se on tärkeä keino tukea kuntoutumista ja kehitystä. Mutta onko loppujen lopuksi olemassa oikeaa tapaa leikkiä?

Samaan aikaan kun toiset leikkivät sulassa sovussa kotia, viereisellä sohvalla joku tarinoi kavereiden, perheenjäsenten ja piirroselokuvien hahmoista. Jollekin lapselle elokuvista tutut pehmohahmot ovat tärkeitä ja saavat mielikuvituksen laukkaamaan, vaikka lapsi ei niillä aktiivisesti leikkisikään. Tavallisesta kauppareissusta kehkeytyy seikkailu, jossa väistellään lähipuron krokotiileja ja pelastetaan äiti hyeenojen hyökkäykseltä.

Myös vanhemmilla oikeus leikkiin

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on aina, leikkiessäänkin, ensisijaisesti lapsi. Leikki saa olla vain leikkiä, sillä se on jo itsessään tärkeää. Lapsen kanssa leikkiin heittäytyvillä vanhemmilla on oikeus jättää tarkkailu ja tavoitteellinen toiminta ammattilaisille ja keskittyä ihan vain hetkestä nauttimiseen lapsen kanssa.

Tervetuloa 9.5. klo 13–16 Oodiin viettämään Esteetöntä Leikkipäivää!

Anu Lönnqvist
Hankesuunnittelija
Minua kuullaan -hanke, Vamlas

Vamlas on mukana Leikkipäivä-verkostossa, joka jakaa leikkitietoutta, kerää leikkiperinnetietoa, järjestää tapahtumia ja kannustaa ihmisiä heittäytymään leikin vietäväksi. Blogi on julkaistu alunperin Leikkipäivä-verkoston nettisivuilla.

Jaa tämä: