Trina Fellman, neljännen vuoden teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelija, työskenteli Vamlasissa kolmen kuukauden ajan keväällä 2022.
Odotin harjoittelultani erityisesti syvempää tutustumista järjestötoimintaan, koska minulla ei ollut siitä aikaisempaa kokemusta. Järjestötoiminta tuntui mahdolliselta teologille sen eettisen arvopohjan ja merkityksellisyyden vuoksi: olen saanut opiskeluissani syventyä yhteiskunnallisiin asioihin, eriarvoisuuden teemoihin sekä kolmannen sektorin toimintaympäristöön.
Halusin myös nähdä laajemmin teologin toimintakenttää. Olin koko harjoitteluni ajan kehittämisyksikössä niin toimistolla kuin etänä. Osallistuin moniin kehittämisyksikön arkipäiväisiin toimiin ”hands-on”-periaatteella ja opin paljon uutta lyhyessä ajassa. Vamlas oli itselleni ihanteellinen harjoittelupaikka ja olin todella iloinen päästessäni tekemään harjoitteluani siellä.
Ennen harjoitteluani kipuilin, kun en oikein tiennyt, millaisia työtehtäviä generalistiteologi voisi tehdä saati millaisia työtehtäviä järjestötyöhön kuuluu. Onneksi ohjaajani ja muu työyhteisö otti minut hyvin vastaan ja antoi minun osallistua suhteellisen vapaasti ihan oikeisiin töihin.
Harjoitteluni aikana osallistuin muun muassa erilaisiin palavereihin, työpajoihin ja tapaamisiin. tuotin materiaalia mm. Luova CV -pajaan sekä Excel-taulukoita Vamlasin omiin tarpeisiin. Kävin myös antoisia keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa. Pääsin tutustumaan rekrytointiprosessiin ja erityisryhmien työllisyysasioihin. Tutkimusavustajana toimiessani ja tutkimusryhmän tapaamisiin osallistuessani sain käsityksen myös tutkimustyön vaiheista.
Verkostoissa on voimaa!
Harjoitteluni aikana minulle hahmottui erityisesti järjestötoiminnan laajuus. Toiminta ulottuu ruohonjuuritasolta aina isompaan, kansallisen tason toimintaan: eriarvoisuutta pyritään vähentämään eri yhteistyötahojen kanssa. Oivalsin, miten valtavasti erilaisissa verkostoissa löytyykään ammattitaitoa ja muutosvoimaa. Uskon saaneeni harjoitteluni myötä ainakin jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea järjestötoiminta voikaan olla.
Toinen tärkeä huomio oli se, miten suuri merkitys ihmisten välisellä vuorovaikutuksella ja ihmisten kohtaamisella on. Vuorovaikutus, samoin kuin työyhteisötaidot, ovat avainasemassa kaikessa toiminnassa.
Kuukauden harjoittelun jälkeen olin saanut jo hieman substanssiosaamista alalta sekä ymmärtänyt järjestötyön rakenteen sekä tärkeyden yhteiskunnallisena toimijana. Aloin hahmottaa, mitä yliopisto-opinnoissa opitut teoreettiset näkökulmat tarkoittivat käytännössä.
Kuukaudet Vamlasissa avasivat omaa ajatteluani: olen reflektoinut omaa toimintaani sekä pohtinut eri asioiden suhteita. Onkin jännittävää, miten paljon uutta itsestään voi oppia yhden harjoittelun aikana.
Tärkeimpänä havaintona pidän kuitenkin sitä, että krooninen uteliaisuus vei minut tälläkin kertaa mahtavien asioiden äärelle. Mihin polkuni tulevaisuudessa johtaakaan, sain Vamlasista hyvät eväät matkaani.
Mukavaa kesän odotusta kaikille!